Finbandy

Maailmanmestarit koolla

Lauantaina 15.kesäkuuta kokoontui Hämeenlinnassa Vanajanlinnan upeissa maisemissa 20-vuotisjuhliin Suomen toistaiseksi ainoan miesten maailmanmestaruuden voittanut jääpallomaajoukkue.

Riemukkaan jälleennäkemisen oli organisoinut joukkueenjohtaja Timo Vättö.
Aamukahvin, majoittumisen ja tervetuliaispuheiden ja -naurujen jälkeen oli liikunnan aika golfin ja padelin merkeissä, homma toimi kuten mestarien arvolle sopii.

Pelien jälkeen virkistäydyttiin rantasaunalla, missä joukkoon liittyivät Suomen Jääpalloliitton nykyinen puheenjohtaja Antti Parviainen ja Mr. jääpallo Pekka Anttinen.

Maittavan iltaruokailun jälkeen kokoonnuttiin seuraamaan YouTube - taltiointia yhdestä MM-historiamme parhaista peleistä, vuoden 2004 semifinaalia Suomi-Venäjä (4-3).

Matsi, kuten koko yhdessä vietetty aika, kirvoitti unohtumattomia muistoja. Noissa kisoissa Suomi löi Venäjän kahdesti ja Ruotsin ikimuistettavassa finaalissa 5-4 jatkoajan jälkeen.

Yhteinen tahtotila oli se, että tästedes kokoonnutaan viimeistään viiden vuoden välein.

Mestareiden kokoonpano 2004: 1. Pasi Hiekkanen mv, 12. Timo Oksanen mv, 2. Petteri Lampinen, 3. Ville Aaltonen, 4. Kimmo Huotelin, 5. Markus Hiukka, 6. Vesa Vuokila, 7. Sami Laakkonen, 8. Samuli Niskanen (C), 9. Ari Holopainen, 10. Janne Väkiparta, 11. Mikko Aarni, 13. Mika Mutikainen, 14. Jarno Väkiparta, 15. Marko Miinala , 16. Iivo Wegelius
Valmennus: Esko Tammilehto, Timo Tiusanen.
Joukkueenjohtaja: Timo Vättö.
Huolto: Ari Kukkonen, Ari Koponen.
Hieronta, Fysioterapia: Petri Laakso.

Suomen Jääpalloliiton toimisto on kiinni 15.6.-11.8.2024.
Toivotamme koko jääpalloyhteisölle oikein hyvää kesää!

Antti Parviainen valittiin kansainvälisen liiton hallitukseen

Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen on tänään Tukholmassa pidetyn Kansainvälisen Jääpalloliiton (FIB) kongressin yhteydessä valittu FIB:n hallitukseen ja varapuheenjohtajan tehtävään.
Kansainvälisen liiton uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle neljävuotiskaudelle valittiin Henrik Nilsson Ruotsista. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Stein Pedersen Norjasta ja varapuheenjohtajiksi Antti Parviainen Suomesta ja Attila Adamfi Unkarista.
Hallitukseen valittiin lisäksi Dawei Wu Kiinasta, Chanel Rose Gilomen Sveitsistä sekä saksalainen Mikjhail Entaltsev. Mainittakoon että Gilomen on kautta aikojen ensimmäinen nainen FIB:n hallituksessa.
Kongressin yhteydessä käsiteltiin myös muut sääntömääräiset asiat. Suomalaisittain iloinen uutinen on porilaislegendan Ville Aaltosen valinta Kansainvälisen liiton uuteen urheilijakomiteaan (athletes commission).
Mainittakoon vielä että Italia hyväksyttiin FIB:n uudeksi jäsenmaaksi ja että FIB:n nettisivuille on ilmestynyt rutkasti uutta historiallista materiaalia sekä tekstin (FIB - FIB EVENT HISTORY (worldbandy.com) että elävän kuvan muodossa (FIB - FIB TV (worldbandy.com).

Kuvassa Kansainvälisen Jääpalloliitto FIB:n uusi puheenjohtaja Henrik Nilsson (oikealla) sekä FIB:n varapuheenjohtajaksi valittu Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen.

”Finlands sak är vår - Suomen asia on meidän”
Tukholman stadionin jalkakäytävälle laskettiin kivi historiallisen jääpallomaaottelun muistoksi

Ruotsin ja Suomen välillä pelattiin jääpallomaaottelu talvisodan aikana 11. helmikuuta 1940 Tukholman olympiastadionilla. Kyseessä oli hyväntekeväisyysottelu, jolla ruotsalaiset keräsivät varoja sotaa käyvän naapurimaansa tukemiseksi.
Maaottelun tunnuslauseeksi muodostui "Finlands sak är vår" eli "Suomen asia on meidän". Se radioitiin sekä Suomeen että Ruotsiin ja myös radiokuuntelijoilla oli molemmissa maissa mahdollisuus osallistua keräykseen.
Pääsyliput maksoivat viisi kruunua ja kaikkien oli maksettava sisäänpääsymaksu, jopa Ruotsin kuningas Kustaa V, stadionin työntekijät, tiedotusvälineiden edustajat ja ruotsalaiset pelaajat.
Ajatuksen ottelun järjestämisestä esitti tammikuun alussa tunnettu ruotsalainen urheilutoimittaja Torsten Tegnér ja sen valmistelut aloitettiin välittömästi. Koska myös Norjassa päätettiin pelata yksi ottelu, valittiin järjestelykomitean johtoon Ruotsin kruununprinssin Gustaf Adolf lisäksi Norjan kruununprinssi Olav.
Suomen omat jääpallosarjat oli kaudella 1939–1940 luonnollisesti peruttu sodan vuoksi ja Suomen joukkue koostui pääasiallisesti pelaajista, jotka saapuivat otteluun lähes suoraan rintamalta.
Suomen joukot olivat tuolloin vaikeuksissa Karjalan kannaksella, lähinnä Summassa ja Taipaleessa, missä Neuvostoliiton yritti läpimurtoa ja Viipuri oli välittömän uhan alla. M***a pelaajille myönnettiin silti lomaa ja sanotaan, että marsalkka Mannerheim henkilökohtaisesti allekirjoitti tuon päätöksen!
Ottelun poikkeuksellisen luonteen takia mukaan valittiin myös Työväen Urheiluliiton joukkueiden pelaajia, vaikka yleensä tuohon aikaan Suomen maajoukkue koostui pelkästään Suomen Palloliiton pelaajista.
Suomen joukkueessa tuossa historiallisessa maaottelussa pelasivat: Risto Rinne (HJK), Frans Karjagin (HIFK), Yrjö Leppänen (ViPS), Arttu Jussila (WP-35), Torsten Svanström (HIFK), Pauli Aho (WP-35), Erik Åberg (HIFK), Ernst Grönlund, (HIFK), Sakari Salo (ViPS), Pauli Vahtonen (TuPy, TUL), Tauno Raunio (TuPy, TUL). Joukkueenjohtajina toimivat SPL:n ja TUL:n puheenjohtajat Erik von Frenckell ja Urho Rinne.
Tapahtuma alkoi kansallislauluilla, jonka jälkeen ruotsalainen näyttelijä/tenori Alf Alfer esitti Ruotsin kansallishymnin ja suomalainen näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun suomeksi ja ruotsiksi.
Itse ottelu päättyi lopulta Ruotsin voittoon maalein 2–1. Suomen maalin laukoi Sakari Salo. Ottelun aikana pakkasta oli 17 astetta, m***a siitä huolimatta stadionille kerääntyi 6 344 katsojaa.
Suomen joukkue jatkoi matkaansa Osloon, jossa kaksi päivää myöhemmin pelattiin Norjaa vastaan. Kun Tukholman stadionilla oli ollut kylmässä säässä vain runsaat kuusi tuhatta katsojaa, niin Bisletillä Oslossa oli 11 000 katsojaa. Se on Norjan jääpallon kaikkien aikojen lyömätön yleisöennätys.
Radiokuuntelijoilta saadut lahjoitukset mukaan lukien Tukholman ottelutapahtuman tuotto oli 475 000 kruunua eli noin 5,6 miljoonaa markkaa. Yleisradio järjesti samaan aikaan Suomessa keräyksen, jonka tuotto oli 8,2 miljoonaa markkaa. Kun Norjasta saatiin vielä 583 000 markkaa, muodostui koko keräyksen tuotoksi noin 14,5 miljoonaa markkaa, joka nykyrahassa on noin 4,1 miljoonaa euroa.
Suomessa ja Ruotsissa kerätyt varat luovutettiin Suomen Punaisen Ristin kautta sotainvalidien hyväksi, Norjasta saadut puolestaan ohjattiin Urheilutoimittajien kerhon kautta puutteeseen joutuneitten urheilijoitten perheille.
Ruotsin urheilun edistämisen keskusliitto (Sveriges Centralförening för Idrottens Främjande SCIF) perustettiin vuonna 1897 ja se on maan ensimmäinen keskeinen urheilujärjestö sekä Ruotsin Olympiakomitean ja Riksidrottsförbundetin edeltäjä.
Nykyään SCIF pyrkii edistämään urheilua muun muassa raportoimalla urheilun historiasta eri tavoin. Yhdistys nimeää Vuoden Urheiluliiton, jakaa stipendejä liikunnantutkimukseen sekä tukee urheilumuseoita ja -yhdistyksiä.
Vuonna 2022 SCIF käynnisti yhdessä Tukholman kaupungin kanssa Walk of Famen kunnioittaakseen Tukholman stadionin tärkeitä tapahtumia asettamalla kiviä jalkakäytävälle stadionin ulkopuolella.
Tähän mennessä on laskettu 13 kiveä (katso scif.se tai walkoffamestadion.se) ja tänään kyseiselle jalkakäytävälle laskettiin neljä uutta kiveä. Niistä yhdessä kunnioitetaan”Sotamaaottelua” jääpallossa (Ruotsi-Suomi, 11. helmikuuta 1940).
Kolmessa muussa kivessä kunnioitetaan seuraavia tapahtumia: Jean Bouin (Maailmanennätys 1 tunnin juoksu, 6. heinäkuuta 1913), Maj Jacobsson (Maailmanennätys 80 metrin aitajuoksussa, 2. syyskuuta 1930) sekä Wilson Kipketer (Maailmanennätys 800 metriä, 7. heinäkuuta 1997).
Alla vielä tunteikas video tuosta kyseisestä maaottelusta, tekijänä Stopptid/Jens Lind: https://vimeo.com/943751085/91d1503b39

Kuvateksti: Laatan juhlistajat. Paikalla Suomen ja Ruotsin liiton edustajat ja joukkueen jäsenten lapsia ja sukulaisia. Suomesta maalintekijä Sakari Salon poika Poku Salo.

Suomalaisille uusia pestejä kansainvälisessä jääpalloliitossa

Kansainvälisen Jääpalloliitto FIB:n hallitus kokoontui toukokuun alussa kokoukseen, jossa valmisteltiin kesäkuun alussa järjestettävää kongressia.
Samalla vahvistettin puheenjohtajanimitykset Kansainvälisen Jääpalloliiton uusille komiteoille, jotka ovat koulutus- ja kehityskomitea (FIB Education and Development Committee (EDC)) sekä tasa-arvokomitea (FIB Gender Equity Committee (GEC)).
Suomen Jääpalloliiton entinen varapuheenjohtaja ja Wiipurin Susien entinen kapteeni ja pelaaja Ida Buure nimitettiin uuden koulutus- ja kehityskomitean puheenjohtajaksi kun taas Suomen Jääpalloliiton toiminnanjohtaja Tobias Karlsson ottaa vetovastuun koulutus- ja kehityskomiteassa.
Karlssonin paikalle Kansainvälisen liiton kilpailuasioita hoitavaan tekniseen komiteaan (FIB Technical Committee) nimitettiin Suomen Jääpalloliiton kilpailu- ja viestintäkoordinaattori Andreas Sjöblom.
Kansainvälisen Jääpalloliiton kongressi henkilövaaleineen järjestetään Tukholmassa 8. kesäkuuta. Toivottavasti meillä on tuon kokouksen jälkeen taas suomalaisittain uutta ja mukavaa tiedotettavaa.

Ajankohtaiskatsaus jääpallorintamalta

Jääpallossa sopimus- ja siirtouutiset ovat lähes jokapäiväisiä tähän aikaan vuodesta. Olemme alle yrittäneet koota tuoreimmat julki tulleet seurasiirrot ja muut uutiset.
Helsingin IFK:ssa joukkueen rakentaminen on hyvällä mallilla. Koossa on jo tusinan verran pelaajia, uusimpana kiinnityksenä 20-vuotias maalivahtilupaus Kalle Lampinen, joka tulee JPS:stä.
Uraansa seurassa jatkaa myös joukkueen nestori Tommi Niittylä, jolla on jo plakkarissa 544 ottelua Bandyliigassa. Paluun HIFK:n tekee Simo Vainikka, joka viime kaudella pelasi Ruotsissa IFK Vänersborgin juniorijoukkueessa.
Jatkosopimuksen ovat myös tehneet kokeneet Johan Segerman, Pyry Kunnas, Pyry-Peetri Piironen ja Richard Laibert ja nuorempia sopimuspelaajia ovat Eelis Laitinen, Iiro Väkiparta, Milo Laurent, Juuso Partanen sekä Atte Auvinen.
Veiterän kultamaalivahti Joonas Kankkunen siirtyy ensi kaudeksi Ruotsin puolelle pelaamaan. Kankkusen uusi seura on Elitserienin Frillesås BK.
Kimmo Kyllönen jatkaa uraansa IFK Vänersborgin maalilla. Kyllönen tulee myös pelaamaan Elitserienissä, sillä IFK Vänersborgin otti vastaan sille tarjotun sarjapaikan IFK Motalan luopuessa paikastaan.
IFK Motalassa pelannut Joona Rajala on löytänyt uuden osoitteen. Rajala nähdään seuraavalla kaudella Allsvenskanissa pelaavassa Tranås BoIS:issa. Myös Elias Gillgren jättää IFK Motalan ja siirtyy kolmivuotisella sopimuksella Vetlanda BK:n riveihin.
HIFK:n kasvatti Leevi Laitinen on tehnyt jatkosopimuksen Bollnäsin kanssa. Uusi sopimus ulottuu aina kauteen 2026-2027 asti.
Mikkelin Kamppareita viime kaudet valmentanut Olli Manninen jatkaa joukkueen päävalmentajana. Mannisen jatkosopimus on mallia 1+1 vuosi.
Kamppareilla on sinänsä hyvä tilanne, että sopimuspelaajia on tällä hetkellä kasassa jo yhteensä 18 (3+15). Jatkosopimuksen teki äskettäin viime kauden parhaana pelaajana palkittu Karo Liimatainen, ja WP 35:stä Mikkeliin palaa kolmikko Ville Korhonen, Jere Korhonen ja Jere Kupiainen.
Porvoon Akilles on tiedottanut kahdesta uudesta hankinnasta ja yhdestä jatkosopimuksesta. Uusina pelaajina seuraan liittyy Jyväskylästä lähtöisin olevat Joni Vuopio ja Joonatan Irtamo.
Vuopio edusti viime kaudella JPS:ää ja Irtamo pelasi puolestaan Frillesås BK:n riveissä Ruotsissa. Akilles on myös sopinut jatkosopimuksen viime kaudella yhteensä 29 maalia paukuttaneen Santeri Laitisen kanssa.
Pyrimme julkaisemaan vastaavan tilannekatsauksen säännöllisin väliajoin. Julkaisuun kootaan kaikki suomalaista jääpalloa, pelaajia tai valmentajia koskevat uutiset.

Mustaa jääpalloa kokeillaan Ruotsissa

Ruotsissa on tarkoitus testata mustaa jääpalloa perinteisen oranssin/punavioletin sijaan. Harjoituskaudella uutta Kosan valmistavaa mustaa palloa tullaan kokeilemaan eri seuroissa, sekä junioripuolella että naisten ja miesten toimesta.
- Minä uskon tähän ja mielestäni tämä on kokeilemisen arvoinen asia, sanoo Pär Billsmon, joka toimii Ruotsin Jääpalloliiton sääntö- ja tuomarikomitean puheenjohtajana.
- Voi tietenkin olla, että tästä tulee täydellinen floppi, m***a silloin voimme ainakin todeta että olemme kokeilleet.
Pär Billsmon on yhdessä Henrik Björkholmin kanssa perustellut kokeilua sillä, että jääkiekossa on kautta aikojen käytetty mustaa kiekkoa parhaan näkyvyyden takaamiseksi. Nyt kun jääpallo Ruotsissa on pitkälti siirtynyt halleihin, niin testataan josko musta peliväline soveltuisi myös jääpalloon.
Jääkiekon ja jääpallon välillä löytyy kuitenkin isoja eroja, ja tästä johtuen kokeilu herättää paljon kysymyksiä.
- Jääkiekossa on korkea valkoinen kaukalo ja kiekko ei ole hirveästi ilmassa. Jääpallossa on kentällä tuplamäärä pelaajia ja palloa saattaa lisäksi olla vaikeata erottaa peliasuista. Tulee myös olemaan mielenkiintoista kuulla mikä maalivahtien tuomio tulee olemaan mustan pallon suhteen, sanoo Billsmon.
Perimmäisenä syynä kokeilun taustalla on kuitenkin jääpallon suosion ja näkyvyyden parantaminen.
- Moni sanoo vieläkin että jääpalloa on turha seurata paikan päällä, kun ei kuitenkaan erota palloa. Haluamme olla mukana kehittämässä jääpalloa, ja tämä voi olla yksi tapa. Lopullinen tuomio tulee kuitenkin aktiivisilta pelaajilta, joten katsotaan rauhassa millaisen vastaanoton alkukauden kokeilu tulee saamaan, sanoo Billsmon.

Kuva: Ruotsin Jääpalloliiton sääntö- ja tuomarikomitean puheenjohtaja Pär Billsmonin kädessä on uusi musta pallo, jota testataan Ruotsissa alkukauden aikana.

Askelmerkit kohti seuraavaa jääpallokautta otettu

Suomen Jääpalloliiton kevätkokous järjestettiin viime lauantaina Helsingissä. Edustettuina oli lähes kaikki maamme jääpalloseurat, ja ohjelmassa oli muun muassa tulevan kilpailukauden suunnittelu.
Pääsarjan, eli miesten Bandyliigan, osalta päätettiin että sarja aloitetaan viikonloppuna 17-19.11.2024 ja että Bandyliigan loppuottelu pelataan lauantaina 15.3.2025.
Lisäksi koettiin, että ylemmän jatkosarjan viime kauden kokeilu kaksinkertaisena sarjana oli liian raskas. Näin ollen päätettiin ylemmän jatkosarjan osalta palata yksinkertaiseen sarjaan.
Suomen Cupin osalta päätettiin, että turnaus pelataan Porissa 8-10.11.2024. Hankkeella on Porin kaupungin vahva tuki ja jäätä on luvattu tehdä aikaisempia vuosia aikaisemmin.
Suomen Cup pelataan samalla kaavalla kun edelliskaudella ja myös P19-maajoukkue on ilmoittanut halukkuutensa osallistua. Turnauksen otteluaikataulu tulee olemaan vähän normaalista poikkeava ja esimerkiksi järjestävä seura Narukerä tulee näillä näkymin pelaamaan yhden ottelun perjantaina klo 24.00.
Suomen Cupin finaali on perinteisesti pelattu vasta loppiaisena, m***a tulevalla kaudella on tarkoitus pelata loppuottelu Suomen Cup-viikonlopun päätteeksi. Loppuotteluun pääsee molempien lohkojen voittajat (lohkojako ilmoitetaan myöhemmin).
Yksi merkittävä uudistus miesten Bandyliigan osalta on myös yhteisen striimausalustan lanseeraaminen. Sopimusta ei vielä ole tehty, m***a tarkoitus on että kaudella 2024-2025 lähetetään vähintään 10 ottelua striimausalustan kautta (yksi kotiottelu per seura).
Myös 15.3.2024 pelattava finaali on tarkoitus viedä alustaan. Suomen Jääpalloliitto vastaa kaikista TV-tuotannon kustannuksista, seurat hoitavat mahdolliset kommentaattorit ja selostajat.

Kuva: Topi Lainio/VMH Productions

Suomen P17-maajoukkueen ensimmäisen tarkkailuryhmä julki

Suomen P17-maajoukkueen valmennusryhmä on nimennyt ensimmäisen tarkkailuryhmänsä tulevaa kautta silmällä pitäen. Ryhmä koostuu yhteensä 32 pelaajasta (neljä maalivahtia ja 28 kenttäpelaajaa).
- Olemme valmennustiimin kanssa kartoittaneet pelaajia ja olleet heidän valmentajiinsa yhteydessä. Näiden keskustelujen perusteella nimettiin ikäluokan ensimmäinen valmennusryhmä, sanoo maajoukkueen uusi vastuuvalmentaja Tuomas Erkkilä.
P17-maajoukkue kokoontuu kesäkuun alussa ensimmäisen kerran etäpalaverin merkeissä. Palaverissa käydään läpi maajoukkueen matkaa kohti tammikuun Ruotsissa pelattavia MM-kisoja, mitä kyseinen matka tarjoaa ja tarkoittaa ja mitkä ovat tavoitteet.
- Meillä on ehdottomasti koolla hyvä ikäryhmä, minkä myös kuluneella kaudella voitettu MM-kulta osoitti. Suomella oli viime kisoissa nuorin joukkue, joten tässä ryhmässä on mukana puolen tusinaa pelaajia, jotka olivat mukana voittamassa maailmanmestaruutta, sanoo Erkkilä.
- Kyseessä on myös kasvatillinen kehitysprojekti, m***a tämä ei tarkoita että tavoitteista tingitään. Kun on kyse kilpaurheilusta ja Suomen maajoukkueesta niin lähdemme tottakai aina taistelemaan voitosta.
Maajoukkueella on tarkoitus järjestää ensimmäinen leiri syyskuussa ja toinen leiri ajoittuu marras-joulukuun tienoille. Lopullinen kisajoukkue julkaistaan leirin jälkeen ja lisäksi on tarkoitus järjestää lyhyt valmistava leiri juuri ennen MM-turnausta.
- Nyt tarkkailuryhmän ulkopuolelle jäävät pelaajat ovat myös tarkkailun alla ja näyttöpaikkoja tulee varmasti. Ensimmäinen ryhmä on olosuhteiden pakosta rajattu pienemmäksi - jäähalliolosuhteissa emme voi ottaa viikonlopuksi 60 henkilöä, m***a esimerkiksi isonjään leirille pyritään ryhmän kokoa nostamaan reilusti, sanoo Tuomas Erkkilä.
U17-maajoukkueen ensimmäinen tarkkailuryhmä kaudelle 2024-2025:
Edvin Viren Akilles, Tobias Tallqvist Akilles, Arttu Väkipartya HIFK, Otto Vainikka HIFK, Tiitus Liila HIFK, Arttu Kärnä HIFK, Jonas Isonen HIFK, Robert Eklund HIFK, Kaarlo Lappi HIFK, Joonas Hintikka HIFK, Onni Siitonen JPS Juniorit, Väinö Laine JPS Juniorit, Visa Keltanen JPS Juniorit, Joel Laurinmaa JPS Juniorit, Elmo Huovinen JPS Juniorit, Oskari Kokko Kampparit, Veeti Attenberg Kampparit, Kasperi Kumela Kampparit, Santtu Myyryläinen Kampparit, Olavi Erkkilä Narukerä, Vilho Willman Narukerä, Luukas Heikkilä Narukerä, Aatu Streng Veiterä, Paavo Simpura Veiterä, Elmeri Kestola Veiterä, Miko Jurvanen Veiterä, Elias Hentunen Veiterä, Ville-Veikko Hietamies Veiterä, Eppu Piironen WP 35, Joosu Pöllänen WP 35, Joonatan Pöllänen WP 35, Jooa Pöllänen WP 35.
U17-maajoukkueen johto: Tuomas Erkkilä (valmentaja, Pori), Janne Väkiparta (valmentaja, Helsinki), Joni Kauhanen (valmentaja/joukkueenjohtaja, Varkaus), Petri Isonen (maalivahtivalmentaja Espoo).

Antti Parviainen jatkaa Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana

Suomen Jääpalloliiton kevätkokous järjestettiin lauantaina Helsingissä. Paikalla oli noin 40 henkilöä ja edustettuina oli lähes kaikki maamme jääpalloseurat.

– Kokouksen positiivisin anti oli monet hyvähenkiset keskustelut ja päätökset, jotka toivon mukaan vie rakasta lajiamme eteenpäin, sanoo puheenjohtaja Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen.

Liittohallituksessa erovuorossa olivat puheenjohtaja Antti Parviainen sekä jäsenet Markus Saukkonen, Ilari Hepola ja Martti Lousti.

Puheenjohtajavaalissa ehdolle asetettiin Antti Parviainen sekä Joni Hildén. Parviainen valittiin äänestyksen päätteeksi puheenjohtajaksi uudeksi kaksivuotiskaudeksi äänin 58-7.

– Paljon on tapahtunut kuluneen kahden vuoden aikana, m***a koen että työni on vielä kesken. Kovalla innolla odotan seuraavaa kahta vuotta, jotka samalla tulevat olemaan minun puheenjohtajakauteni viimeiset, sanoo Antti Parviainen.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Carla Björndahl (Pori) sekä Riku Rinnekangas (Kouvola) ja Ilari Hepola (Tampere) valittiin uudeksi kaksivuotiskaudeksi. Timo Helavuori (Pori) jatkaa liiton varapuheenjohtajana ja hallituksessa jatkavat myös jäsenet Mika Mutikainen (Helsinki), Joni Hildén (Helsinki) ja Erja Hoberg (Mikkeli).

– Lähiviikkoina on tarkoitus järjestää uuden hallituksen järjestäytymiskokous ja siitä lähdetään yhdessä työskentelemään uutta jääpallokautta ajatellen, sanoo Parviainen.

Kuva: Topi Lainio/VMH Productions.

Kuvateksti: Antti ”Paavi” Parviainen, joka kuvassa jakaa naisten Bandyliigan mestaruuspyttyä vuoden naisjääpalloilijalle ja Wiipurin Susien kapteenille Joanna Nykäselle, jatkaa Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

Vuoden naisjääpalloilija Joanna Nykänen: kokemus tuo itseluottamusta

Suomen Jääpalloliitto palkitsi jääpallokauden 2023-2024 parhaat lauantaina Helsingissä järjestetyn kevätkokouksen yhteydessä.
Vuoden 2024 naisjääpalloilijaksi valittiin naisten maajoukkueen ja Wiipurin Susien keskikenttäpelaaja Joanna Nykänen, 27. Valinta vuoden parhaaksi oli hänelle toinen, edellisen kerran hänet palkittiin vuonna 2022.
- Olipa iloinen ja positiivinen yllätys. En ollut ajatellut koko asiaa, joten en osannut yhtään odottaa tätä palkintoa, sanoo Nykänen.
Perustelut Joanna Nykäsen valinnalle olivat selvät ja vahvat: todellinen joukkuepelaaja ja monipuolinen jääpalloilija, loistavat kapteenin ominaisuudet, auttoi Wiipurin Sudet tuplamestariksi ja tärkeä hahmo myös maajoukkueessa.
- Kyllähän tuollaiset kommentit tuntuu hyvältä. Yritän aina tehdä parhaani joukkueen eteen.
Joanna Nykäsen luotsaamalla Wiipurin Susilla oli loistava kausi. Sudet voittivat naisten Bandyliigan häviämättä otteluakaan ja voittivat lisäksi cupmestaruuden selvin lukemin.
- Puhtaalla pelillä mentiin koko kausi, joten tyytyväinen pitää olla. Meidän nuoret pelaajamme ottivat isompaa roolia ja samalla huimia kehitysaskeleita, sanoo Nykänen.
Suomen naisten maajoukkue osallistui keväällä neljän maan turnaukseen Ruotsissa. Tuloksellisesti turnaus ei välttämättä mennyt aivan suunnitelmien mukaan (kolme tappiota), m***a Joanna Nykänen korostaa, että sekä joukkue että valmennusjohto saivat sisällöllisesti turnauksesta tärkeää tietoa ja kokemusta.
- Pelasimme kolme kovaa peliä ja pääsimme kokeilemaan kansainvälistä vauhtia ja tasoa. Lisäksi kokeilimme pelaajia vähän uusilla pelipaikoilla. Uskon että turnaus oli hyvä harjoitus ensi kevään MM-kisoja ajatellen.
Henkilökohtaisella tasolla Nykänen kokee, että hän on mennyt eteenpäin pelaajana.
- Osittain se varmaan johtuu siitä, että jokainen vuosi harjoittelun parissa kehittää fyysisesti, esimerkiksi kestävyys- ja voimaominaisuudet ja sen myötä luisteluvauhti kentällä on parantunut, m***a samalla koen, että kokemus tuo lisää peliymmärrystä ja -näkemystä ja sen kautta myös lisää itseluottamusta.
- Olen myös hakenut vähän kovempia pelejä osallistumalla muutamiin Veiterän U18-joukkueen sarjapeleihin sekä Lappeenrannassa pelattavaan paikalliseen UK Bandy Cupin otteluihin.
Tällä hetkellä Joanna Nykänen työskentelee Rajavartiolaitoksella, tai tarkemmin sanottuna Imatralla sijaitsevassa Raja- ja merivartiokoulussa, jossa hän toimii ruotsin kielen opettajana.
- Opetan rajavartijaopiskelijoille niin sanottua virkamiesruotsia sekä ammatillista ruotsia, sanoo Nykänen, joka on kouluttautunut myös erityisopettajaksi.
Joanna Nykäsen kesäsuunnitelmiin kuuluu lomailua ja mökkeilyä, m***a myös treenaamista.
- Kyllä ne lenkkitossut on jo laitettu jalkaan ja seurajoukkue Wiipurin Susien kesäjäätkin alkavat melko pian.
Vuoden naisjääpalloilija Joanna Nykänen on huolissaan suomalaisen naisjääpalloilun nykytilasta.
- Naisjääpalloilusta saa ja pitääkin mielestäni olla huolissaan. Me tarvitsemme ehdottomasti lisää naispelaajia, ja toivon että myös jääpallopaikkakunnat joilla ei vielä ole naisjoukkuetta saisivat houkuteltua tyttöjä ja naisia toimintaan mukaan.
- Tärkeintä olisi saada lisää pelaajia, ja löytää heille sopiva joukkue ja sarja, jossa pelata ja harjoitella. Jos paikkakunnalla ei ole naisten joukkuetta, niin poikajoukkueista on hyvä aloittaa ja sitten jossain vaiheessa voi siirtyä mukaan naisten Bandyliigaan. Harrastajamäärien lisääminen on kuitenkin se ensimmäinen tärkeä askel, toteaa Nykänen.

Vuoden jääpalloilija Teemu Määttä: tavoitteita riittää vielä vuosiksi eteenpäin

HELSINKI. Suomen Jääpalloliitto palkitsi jääpallokauden 2023-2024 parhaat lauantaina Helsingissä järjestetyn kevätkokouksen yhteydessä.
Vuoden 2024 jääpalloilijaksi valittiin perinteikästä ruotsalaisseuraa Edsbyns IF:ää edustava 32-vuotias Teemu Määttä, joka jo pitkään on ollut Suomen A-maajoukkueen kantavia voimia.
- Tämä on todella suuri kunnia. Lista aikaisemmin palkituista palaajista vilisee suomalaisen jääpalloilun kärkimiehiä, joten on iso kunnia-asia saada nimensä tähän joukkoon. Ehkä tämä on osoitus siitä, että jotain on vuosin saatossa tehty oikein, sanoo Määttä, jolle valinta tuli positiivisena yllätyksenä.
Teemu Määttä on länsinaapurin puolelle ehtinyt edustaa jo neljää eri seuraa, m***a sydän sykkii yhä vahvasti kasvattajaseura Botnia-69:n puolesta.
Erityisen hyvin Määtän mieleen on jäänyt SM-finaali keväällä 2016, jossa Botnia jatkoajan jälkeen kukisti Porvoon Akilleen lukemin 3-2.
- Pelasin tuolloin ensimmäistä kautta Ruotsin puolella. Olin kuitenkin paikan päällä katsomassa jännittävää finaalia, ja vaikka en itse ollut kentällä niin tunsin suunnatonta iloa kaikkien seuraihmisten, ja eritoten huikean elämänpanoksen Botnialle antaneen Pekka Anttisen, puolesta.
Nuorempana Teemu Määttä harrasti myös jalkapalloa ja jääkiekkoa, m***a ykköslajiksi valikoitui aika nopeasti jääpallo. Ensimmäiset ottelut miesten Bandyliigassa hän pelasi jo 15-vuotiaana, ja 23 vuoden iässä hän suuntasi Ruotsiin ja IFK Kungälviin.
- Sieltä lähdin IK Siriukseen, jossa vierähti peräti viisi kautta. Seuraava projekti oli AIK Bandyn kanssa, jossa ehdin olla runsaan vuoden ennen kuin seura kesken kauden, taloudellisten syitten takia, joutui luopumaan sarjapaikastaan. Nopealla aikataululla löysin kuitenkin itselleni uuden paikan nykyisessä seurassani Edsbynistä, Määttä kertaa matkaansa länsinaapurissa.
- Minulla on hyviä muistoja kaikista seuroista, m***a kyllä Edsbyns IF on selvästi ammattimaisin organisaatio, jossa olen pelannut ja isointa mitä jääpallon parissa on saanut kokea. Lisäksi koko kaupunki sykkii lajille ja kun menen esimerkiksi ruokakauppaan niin pitää aina olla valmistautunut puhumaan jääpallosta.
- Minulla on nykyistä sopimustani jäljellä vielä yksi vuosi. Olen opiskellut täällä Ruotsissa tradenomiksi ja aloitin kolme viikkoa sitten työt kirjanpidon parissa. En työskentele koko-aikaisesti, m***a työ antaa hyvää vastapainoa jääpallolle ja antaa vähän muuta mietittävää. Viihdymme lisäksi myös perheen kanssa täällä todella hyvin, sanoo Määttä.
- Halu menestyä ja voittaa on minulle iso motivaattori. Viimeisenä kahtena vuotena matka on päättynyt viidenteen ja ratkaisevaan välieräotteluun, m***a ensi vuonna on tavoitteena mennä finaaliin asti, Määttä sanoo.
Miesten A-maajoukkueessa Teemu Määttä lähentelee jo 50. maaottelua. Hän on nykymaajoukkueen ehdottomia runkopelaajia ja joukkueen kantavia voimia.
Maajoukkueessa hän on ollut mukana voittamassa MM-pronssia 2017, 2018 ja 2019 sekä MM-hopeaa vuosina 2016 ja 2023. Seuraava mahdollisuus kultaiseen mitaliin on ensi keväänä, kun miesten ja MM-kisat järjestetään Ruotsin Lidköpingissä.
- Seura- sekä maajoukkuekaverini Samuli Helavuori on minun kanssani samaa vähän vanhempaa ikäluokkaa, m***a uusi ikäpolvi on nyt lyömässä itsensä läpi maajoukkueessa.
- Näen että Suomi on tällä hetkellä hyvin lähellä Ruotsia ja odotan vesi kielellä ensi kauden MM-kisoja. Tavoite ja suuri unelma on tietysti ottaa kaivattu MM-kulta, sanoo Määttä.
Jääpalloilijana Teemu Määttä on hyvin monipuolinen ja siinä mielessä valmentajalle kiitollinen pelaaja.
- Tälläkin kaudella taisin pelata kaikilla pelipaikoilla aina liberosta hyökkääjään. Pystyn mielestäni hyvin omaksumaan minulle annettua erilaisia rooleja ja sillä tavalla auttaa joukkuetta, sanoo Määttä.
Omina vahvuuksinaan jääpalloilijana Teemu Määttä näkee juuri monipuolisuutensa, m***a parannettavaakin löytyy.
- Jääpallo on tietenkin hyvin kokonaisvaltainen laji, m***a vauhti on koko ajan lisääntynyt ja siinä mielessä näen, että voisin olla askeleen parempi luistelija. Ehkä juuri luistelutaito on osa-alue jota voisin kehittää vielä paremmaksi, sanoo Määttä.

Kuva: Maria G Nilsson

Jääpallokauden parhaat valittu – Määttä ja Nykänen vuoden jääpalloilijat

Suomen Jääpalloliitto julkisti kauden 2023-2024 parhaat tänään Helsingissä järjestetyn kevätkokouksen yhteydessä. Vuoden 2024 jääpalloilijaksi valittiin Teemu Määttä ja vuoden naisjääpalloilijaksi Joanna Nykänen.

Vuoden valmentaja oli Lappeenrannan Veiterän SM-kultaan johtanut Joonas Ylä-Outinen ja Vuoden Nuorten valmentaja-palkinto meni odotetusti MM-kultaa voittaneen Suomen P17-maajoukkueen valmentajakaksikolle Tero Kumela ja Janne Väkiparta.

Kyseinen MM-kulta palkittiin myös Vuoden Jääpallotekona. Mikkelin Kampparit palkittiin puolestaan nuorten toimintapalkinnolla. Vuoden Mediateko-palkinnon sai Satakunnan Kansa ja Vuoden Jääpallokuvan otti Topi Lainio/VMH Productions.

Tilastopalkintoja jaettiin tuttuun tapaan miesten ja naisten Bandyliigan ja Naisten Bandyliigan tehokkaimmalle pelaajille ja lisäksi henkilökohtaisen urheilijapalkinnon saivat Nuorten Bandyliigan, U18-, U16-ikäluokan parhaat pelaajat.

Suomen Jääpalloliitto on myös halunnut kunnioittaa lajin historiaa ja tästä syystä Bandyliigan palkintokategorioita on nimetty lajin legendojen nimiin. Muun muassa runkosarjan voittajan palkinto on nimetty eniten Suomen mestaruuksia voittaneen Jussi Pellin nimiin ja Suomen mestaruuden voittanut joukkue saa Erik Bernerin nimissä olevan palkinnon.

Lista kaikista palkituista löytyy tutusta osoitteesta: www.finbandy.fi

Kevätkokous kutsuu jääpalloväen Helsinkiin

Suomen Jääpalloliiton liittokokous järjestetään lauantaina 18.5.2024 Helsingissä Suomen Diakoniaopistolla). Ohjelma ennen varsinaista liittokokousta, joka alkaa klo 16.00, on rakennettu lajin haasteita ja kehityskohteista silmällä pitäen. Päivä aloitetaan klo 10:00.

Kevätliittokokouksessa käsitellään toimintasääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat, sisältäen mm liittohallituksen jäsenten valinta, sekä palkitaan kauden parhaat. Liittohallituksen erovuoroiset jäsenet ovat puheenjohtaja Antti Parviainen sekä jäsenet Markus Saukkonen, Ilari Hepola ja Martti Lousti.

Liittokokouksen liittyvä materiaali ja asialista on lähetetty kaikille jäsenseuroille. Pyydämme seurojen edustajia ilmoittautumaan kokoukseen 13.5.2024 mennessä. Tällä tavalla pystymme paremmin muokkaamaan tiloja sopiviksi ja tilaamaan ruokaa kaikille.

Ilmoittautumiset sähköpostitse toiminnanjohtajalle Tobias Karlssonille ([email protected]). Häneltä saa tarvittaessa myös lisätietoa, puh. +358 400 278 069.