Poptori.fi

Viihteestä päättävien tulee korjata väärät valinnat

Runsaat kaksisataa viihteen ammattilaista kokoontui 33. Lavakauden päättäjäisiin Tampereen komediateatteriin. Iltapäivän asiaosiossa Markku Veijalainen juonsi keskustelutilaisuuden, jossa ruodittiin Suomen Luova Talous (SULT) ry:n esille tuomia epäkohtia sekä kohdennettuja kysymyksiä, joita Poptori Oy oli levy-, kustannus- ja jakeluyhtiön näkökulmasta asetellut alan etujärjestöille ja valtioneuvostolle. Tilaisuuteen ei ehditty saamaan vastauksia, eikä niitä tarvittu, sillä kyseessä ei ole vastakkainasettelu.

Vuosikymmenten aikana on tehty vääriä valintoja. Vakaan kysynnän alalla ei voi olla näin jyrkkiä ylä- tai alamäkiä formaattien ja omistusrakenteiden muutostilanteissa. Levytuotannon tuottama indeksitarkistettu nykytalous oli yli sata miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 1993. Cd-levylle odotettu kasvu on muuttunut alamäeksi! Kansantalous on menettänyt jopa kymmeniä miljardeja, kun mukaan lasketaan hittien vaikuttamistalous. Jopa 10% valtiovelasta voi johtua näiden verotulomenetyksistä, samoin alan nälkäpalkat.

Vastaavasti Warnerin ja Universalin kasvu on 2013 jälkeen ollut kaksinkertainen. Ennusteet lupaavat saman jatkumista. Ulkomaisten levy- ja kustannusyhtiöiden kymmenet miljardit ovat pois niistä maista, missä ns. Major-yhtiöt toimivat. Veijalainen maalasi kuvan nykyhetken supertähdistä sekä heidän stadionkeikoistaan ja kysyi, pystyisikö suomalainen levy-yhtiö vastaavaan? Ei musiikkia synnytä yhtiöt vaan ihmiset. Suomalaisissa levy-yhtiöissä syntyi 1960, -70 ja -80 luvuilla rakastettuja kestohittejä vuodessa enemmän kuin niitä on tullut kahtena viimeisenä vuosikymmenenä.

Meiltä puuttuu ne pienet sydämellä toimivat levy-yhtiöt, koska toimialan työ- ja elinkeinorakenteiden infran huolehtiminen on laiminlyöty. On luultu, että isot hoitavat, m***a ne ovat hoitaneet meiltä myös rahat. Niiden työ ei ole tuottaa levyjä, vaan rahaa ja arvonnousua omistajilleen. Heillä on oikeutettu missionsa, m***a meidän velvoite on huolehtia maan ja sen kulttuurin tarpeista.

Iltagaalassa esiintyi 30 laulajaa, joista enemmistö on jalostettavissa supertähdiksi. Viihde on nykyhetkessä valtiolle ja järjestöille helppo ja iso bisnes sekä laajapohjainen tuottavan työn antaja. Ainoa terve toimintamalli on, että suomalainen musiikki voi kilpailla Suomessa omistettuna ulkomaisen musiikin kanssa. Taloustutkimuksen tuoreen mukaan Avainlippu on Suomen viidenneksi arvostetuin brändi. Se pitää saada ykköseksi ainakin musiikissa!

Poptori Oy

Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja

Suomen Luova Talous ry
puheenjohtaja


Kommentoi Lavakauden päättäjäisten tunnelmia

www.facebook.com

Esa "Robin" Simonen 1944 - 2024 Im memoriam

Esa menehtyi torstain ja perjantain välisenä yönä kotonaan Herralan Hollowoodissa pitkään sairastettuaan. Hän oli viihteen monipuolinen ammattilainen, joka sananmukaisesti pani kroppaa likoon esityksiinsä. Tämä laulava kuperkeikkuri pursui ideoita tavoissa viihdyttää. Tavattuaan nykyisen vaimonsa Kirsin meno yltyi varsin näyttäväksi. Pariskunta teki kiertueita ja mm. kuntokasetteja, joita me siten monistimme ja jakelimme kauppoihin. Heidän tyttärensä Roberta jatkaa viihteen saralla ja kolkuttelee viihdemaailman ovia suoraan Hollywoodin hermokeskuksissa.

Esa on suurille ikäluokille se ainoa aito Robin. Hänen superhittiensä, Vuonna 2525 ja Prinsessa, suosiot ylsivät niihin aikoihin samoihin sfääreihin nuoremman kaimansa kanssa. Robin oli ystävä ja työkaveri lähes 50 vuoden takaa. Voisin sanoa yksi parhaista, joka toi aina valon tullessaan kadehdittavalla positiivisuudellaan. Hän kiinnostuksensa viihteen tekemiseen hiipui alan uusien markkinavoimatuulten ja sittemmin sairastelun myötä. Lepää rauhassa Esa, muistot ja musiikkisi jatkavat iankaikkista elämääsi.

Erkki Puumalainen

Kiitos Kaikesta Provided to YouTube by [Merlin] Playground Music ScandinaviaKiitos Kaikesta · RobinRobin℗ JP-MusiikkiReleased on: 2014-10-31Artist: RobinComposer: Esa Simone...

Suomen valtiovelka on 167,4mrd€. Kun tammikuussa 2016 järjestimme IPR-seminaarin, velkaa oli n. 90mrd€. Kun tänään katsoo tuon seminaarin yhteenvetoa, kaikki uhat ja esitetyt muutostarpeet olivat tiedossa. Mikä tätä maata vaivaa?

IPR -seminaarin yhteenveto – Aalto yliopistossa 19.1. 2016 Aalto yliopistoon oli kutsuttu Suomen korkein IPR –asiantuntemus. Tämän esityksen sanomaan kiteytyy merkittävä Suomen talouden kasvun mahdollisuus. Esityksen...

Hyvinvointi syntyy vain tuottavuudesta huolehtimalla

Sixten Korkmanin avaus A-Talk:ssa luovan taloutemme alennustilasta olisi ollut syöttö lapaan VM:n Mikko Spolanderin ja EK:n johtaja Sami Pakarisen toiverikkaiden puheenvuorojen rikastajana. Luovan talouden vaje on fakta samoin kuin sen valtaisa potentiaali. Luovien alojen BKT-osuus on jo nyt suurempi kuin paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla, maataloudella tai tekstiiliteollisuudella. Tutkimuksen teki Pasi Holm ja sen rahoitti 14 luovien alojen järjestöjen yhteinen Luovat ry.

Etujärjestön kuuluu taistella saavutetuista eduista valtion tukijärjestelmissä, m***a Suomella ei ole enää varaa toimia ilman vaikutuskykyä omiin markkinoihinsa. Vuosina 2021-22 luovat alat kasvoivat Suomessa miljardin. Suurin kasvaja oli musiikki 280milj.€, m***a se ei näy työllisyydessä eikä tuottavuudessa. On huolehdittava myös siitä, että miljardeista jäävä kate kotiutuu hyväksemme.

Vuonna 1993 äänitteiden synnyttämästä taloudesta 95 % ruokki uustuotantoa, valmistusta, tukku- ja vähittäiskauppaa sekä arvonlisäverottajaa. Nyt levytuotannon kotimainen liikevaihto on enää 5%. Luku on pienempi kuin alan saamat välilliset ja välittömät tuet. Lisäksi levytuotannon nykytalous on satoja miljoonia alimittainen, koska ulkomaisia levyjättejä ei kiinnosta pienen kielialueen +40-vuotiaat tai lapset.

Jo yksi syntynyt uusi hitti synnyttää valtaisan talousvaikuttamisen ketjun. Erkki Junkkarisen ja c-kasetin yhteisvaikutus kymmenkertaisti aikanaan levybisneksen. Sen rekyyli loi uudet rakenteet koko huvi- ja tapahtumateollisuudelle. Jaakko Teppo puolestaan nosti huumorimusiikin arvoonsa ja Fröbelin palikat lanseerasi lapsille rokkikonsertit. Suomessa ei ole 30 vuoteen ollut tukia, rahoitusta tai infraa, joka tukisi tällaista monimuotoisuutta.

Myös Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltosen ohjelmassa esittämä ikähaarukan järkevästä kohdentamisesta elää tätä päivää. Samoin etujärjestö Software Finlandin ehdotus ikäveroalesta työuran jatkajana ja hiljaisen tiedon ylläpitäjänä. Mitä tapahtuisi, jos nyt kaikki 65 vuotta täyttäneet artistit lopettaisivat kiertämisen? Sadat huvipaikat kuolisivat ja artistin taustalla toimiva iso joukko ihmisiä jäisivät ilman työtä. Mikään tai kukaan ei tue artistin uraa edes eläkeikään.

Suomen Luova Talous ry

Erkki Puumalainen
puheenjohtaja

A-Talk: Suomen talouden uusi normaali | A-studio Budjetti toisensa perään leikkauksia ja niukkuuden jakamista. Millainen on hallituksen budjettiriihen yhteydessä maalailema Suomen uusi normaali ja mihin se johtaa? A-Talkissa taloustieteilijä Sixten Korkman, entinen Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, valtiovarainministeriön kansantalousosaston ...

Perustajajäsenemme professori Matti Koirasen erinomainen kiteytys siitä, kuinka laaja-alaisesti luova talous tulee ymmärtää.

DEMATERIALISAATIO AJAN EETOKSENA :: Sult Elämme aikaa, jolloin moni aineellinen resurssi, hyödyke tai varanto muuttuu aineellisesta aineettomaksi. Tätä kehitystä kutsutaan dematerialisaatioksi. Kyse on siis siitä, että toiminnasta pystytään suoriutumaan vähemmällä materiaalilla kuin ennen tai jopa kokonaan aineettomasti.

Valtiohallinnon pitää kiinnittää parempi huomio omaan liiketoimintaosaamiseensa. Nykytuet pikemminkin passivoivat kuin edistävät talouden kehitystä. 1,5 miljardia kahden miljardin tuista jaetaan "vanhasta muistista" tavan vuoksi ja jopa kaveripohjalla ahkerimmille hakijoille.

Jos tukiin liittyisi velvoittava kehityshanke lainarahoituksella, niin se pakottaisi yritykset investoimaan ja vastaamaan "hengellään" tuottavasta investoinnista ja lainan takaisinmaksusta.

Suhdeluvulla 20% tukea 80% lainaa, kahdella miljardilla yrityssektori kykenisi synnyttämään 200 000 erittäin hyvin tuottavaa ja haluttavaa työpaikkaa esim. luoville aloille. Tuet palautuisivat valtiolle moninkertaisina tuloina ja säästyneinä työvoimakustannuksina. Tällä rahalla olisi helppo ylläpitää stategisista ja kulttuuripoliittista syistä perusteltuja tukia.

Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee jättitukia saavia ”kantiksia” ja ”outouksia” Yritystukia saavien kärjessä on teollisuutta ja varustamoja. Ison potin saa myös hevosurheilu. Hippoksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole yritystuesta, koska se rahoitetaan hevosalan omista pelituotoista eikä veroeuroista.

Kulttuuriväki saattaa haukkua väärää puuta

On ymmärrettävää kapinoida leikkauksista, m***a onko järjestöissä oikea tilannekuva? Rahalla ei ole osoitetta. Sitä ohjaa kulloinenkin politiikka edunvalvojien antamin suosituksin niissä puitteissa, kun taloutta kertyy. Esim. levybisneksessä on ennen ollut hyvä tuotto yhteiskunnalle. Siitä syntyi perusteita luoda tukia turvaamaan monimuotoisuutta. Kotimaisuusaste (lue tuottoaste) oli kauppa mukaan lukien 95 %, nyt enää 5 %. Tukien osalta pitää jo nähdä kenen hyväksi ne ovat koituneet.

Radioiden soittolistat sovitellaan levy-yhtiöiden ja musiikkipäälliköiden lounastreffeillä, samoin TV-julkisuus. Tarjottu lounas ei vaikuta, vaan tarjoamaton. Kotimaisilla toimijoilla ei ole rahaa palkata seurustelu-upseereita, koska tuotanto, promootio ja jakelun rakenteet ovat vailla rahoitusta. Vain uuden tuottaminen tuo työtä ja monimuotoisuutta. Nykyasetelmassa vanhojen oikeuksien omistaminen on uustuotantoa parempi bisnes. Järjestöt tukivat levyjen tuottajasuojaa peräti 70 vuodeksi. Koska kaupallistaminen ja talous on niille välttämätön paha, se uskottiin luovien alojen yhteisjärjestössä mukana olevan IFPI ry:n käsiin. IFPI:n voimasuhde on 95 % ulkomaisilla intresseillä. Mitään väärää ei tehty, m***a 95 % sen tahdosta haluaa rahaa Suomesta ei Suomelle.

Suoratoisto pumppaa kymmeniä miljoonia vuodessa jo nyt, vaikka sillä on vasta puoli miljoonaa maksavaa käyttäjää. Jos tarjonnan poistamisella kulutuksesta pudotetut voisi palvella, he käyttäisivät yhä 50€ -100€ vuodessa äänitteisiin. Uutta jaettavaa syntyisi 250milj.€ ja kun tiedetään, että jo yksi hitti voi synnyttää tähden ja isot keikkamarkkinat, niin hävitään miljardeja. Levybisnes tarvitsee siihen kohdistuvan työn rahoitusta! Uutuustuotannossa pääkohderyhmä on enää 15-35 vuotiaat, joten tilaa on.

Finnveralla on laivoissa takausvastuita 12 miljardia, vaikka iso osa sen työvoimasta on jo haettava ulkomailta. Valtiolla on ollut tahtotilaa rahoitukseen, m***a sitä ei ole haluttu lobata levyteollisuudelle ja luoville aloille. Miksi? Turun laivatilaus tarjoaa 13 000 henkilötyövuotta, m***a luovilla aloilla on ainakin 200 000 osaajaa, jotka ovat työttöminä, pätkätöissä, alipalkattuna tai toisarvoisissa töissä. Rahaa on, osaajia on, kysyntää on, m***a kotimainen edunvalvoja on puuttunut. Ulkomainen toimija ei sitä tee, koska se rakentaisi sillä itselleen kilpailua. Tästä kirjoituksesta voi suuttua, m***a myös rakentaa parempi kotimainen yhteistyö, hyvä bisnes ja kilpailu Suomi vs. muu maailma. Omalla kieli- ja kulttuurialueellamme olemme ylivoimaisia.

Suomen Luova Talous ry

Erkki Puumalainen
puheenjohtaja

Milloinka Suomessa ymmärretään, että hukattu luova talous on suurempi bisnes kuin kestävyysvajeemme. Täällä on helpompi kurjistaa kansaa, kuin haastaa rakenteita. Toivottavasti edes leikkaukset tehdään Fiskarsin saksilla.

Lukijan mielipide | Suomalaisella designilla on tärkeä rooli talouskasvun rakentamisessa Kuluttajaliiketoiminnan arvostus ja rohkeat panostukset uuteen kasvuun ratkaisevat Suomen talouden tulevaisuuden.

80-huippuhittiä sisältävän sarjan viimeinen osa on valmis

Hanke haluaa mallintaa uusille artisteille uuden promootiotien. Jokaisella levyllä 14 huippuartistia ja 20 ykkösh*ttiä edistävät kuuden uuden nimen esillepääsyä. Sarja julkaistaan myös Cd-muodossa niille, joita suoratoisto ei tavoita. Levyyn lisättävällä QR-koodilla artistit ja toimiala saa rajattomat määrät linkityskapasiteettia netti- ja SOME-palveluihin. Kuluttaja palvellaan paremmin ja hän saa itse valita, mitä formaattia haluaa käyttää.

Suomi on tunnettu markkinoinnin osaamisvajeesta!

Maa pursuaa aikeita ja ideoita, m***a innovaatioiksi asti ne eivät yllä. Investointi markkinointiin on nollan arvoista, ja jopa valtion erityisluottolaitoksissa ehdoton ei. Levybisneksessä tilanne on surkein. Musiikilla on portinvartijoita tekemässä ihmisten puolesta päätöksiä, mitä musiikkia ja miten ihminen saa nautittavakseen. Vinyyli lakkautettiin Cd-levyjen tieltä ja Cd-levyn murhalla luotiin suoratoistopakote. Yli 40-vuotiaiden uustuotanto lopetettiin lähes täysin. Totaalinen mahalasku, sillä kulutuksen pudokkaita syntyi lähes neljä miljoonaa. He kuluttaisivat yhä helposti omaan kotiviihtymiseensä 30€ -100€ vuodessa.

Pomminvarma rahoituksen vakuus

Ikivihreän hitin syntyminen on sattumaa. Se vaatii usein kymmeniä levytyksiä artistilta. Niitä ei ole myynnissä millään hinnalla, koska ulkomaiset levyjätit omistavat niitä ja haluavat niille ikuisen ansaintaoikeuden taloudestamme. Tällä sarjalla ikivihreitä on 80. Jokainen niistä on suomalaisessa omistuksessa ja nollan arvoinen vakuus!? Yritysten ja hankkeiden rahoittamisen sijaan, TKI -panokset ja valtiotakaukset pitää suunnata työn, osaamisen ja aineettomien oikeuksien rahoittamiseen.

Järjestöjen ja viranomaisten tekemät työt ja panostukset ovat tukeneet ulkomaista oligopolia

Vuosituhannen vaihteessa levyteollisuuden myynti oli rahanarvo muunnettuna noin 100milj€ nykyistä 58milj€ vastaan. Silloin Sony, Warner- sekä Universal markkinaosuus oli 40,54% nyt se on 95%. Koska levyjä ei enää ole myynnissä, luvuista puuttuu tukku-, vähittäiskaupan, valmistuksen ja alv:n osuus. Menetetyn talouden arvo on ainakin 200milj€, ja kun lasketaan hittien vaikuttamistalous, päästään miljardiluokkaan. Ulkomaiset levyjätit eivät ole voittaneet, vaan me olemme hävinneet ja hävittäneet kotimaiset markkinamme. On kohtuutonta, että kymmeniä tuhansia viihde- ja tapahtuma-ammattilaisia estetään nytkin osallistumasta osaamisellaan yhteiskuntatalkoisiin vain siksi, että päättäjillä ei ole osaamista tai mielenkiintoa ymmärtää markkinoita ja kuluttajien tarpeita.

Asiat voi korjata yhteisellä tahdolla

Edellä kerrottu vahvistaa, että kulttuuriteollisuutta haittaa näkemyksetön toimintakulttuuri. Ennen markkinaa hoiti Musiikki Fazer, ja sen jälkeen mentiin vahvimpien ehdoilla. Huolestuttavinta on se, että epäkohtia luo ja pönkittää auktorisoitu taho ulkomaisen omistuksen hyväksi. Poptori ei lietso kapinaa, vaan ratkaisuja, joilla turvataan viihteen tulevaisuus ja kilpailukyky ulkomaisten toimijoiden rinnalle.


Innovaatio ja kehitysrahoituksista vastaavan viranomaisen kansioissa kyseessä ei ole innovaatio, sillä Cd-levy on vanha samoin kun QR-koodi.
Edes uusi artisti ei ole niissä kansioissa uusi tutkimus- ja kehittämishanke. Uuden liiketoimintakonseptin innovatiivisuus on asia, jonka kehittämisinvestointi on isompi ja tärkeämpi uudiste, kuin pelkästään sen yksittäiset osat. Esimerkkinä Cd:n ja suoratoistokäyttöliittymän avulla toteutettu monikanavainen ja moninkertainen jakelu.

Some- ja digipalvelut by Huippuartistit team Stream/Download "Some- ja digipalvelut"

Lisää tuottavuutta osaamisesta vai seinistä? Omaa tuottavuuttaan voi nostaa merkittävästi järkevöittämällä toimintaprosessejaan ja hyödyntämällä digitalisaatiota, kirjoittavat Jouko Suokas ja Markku Heikura.

Huippuartisti - AAnna Hynninen

Anna kohtaa luokanopettajana hyvin erilaisia oppilaita. Näillä arjessa kehittyneillä vuorovaikutustaidoilla on hyvin suuri merkitys yleisön kohtaamisessa. Myös laulettaessa musiikki tulee tarjoilla siten kuin yleisö haluaa sen omaksua. Jokaisella laululla/tekstillä on tarina ja oppi, joka haluaa tulla ymmärretyksi. Anna on myös innokas harrastajateatterilainen ja se näkyy lavaesiintymisen vaatimassa roolituksessa. Nämä luovan työn moniosaajat ovat ihmisten henkisen terveydenhuollon ja kulttuurin kannalta tärkeämpiä ihmiskunnalle kuin yleisesti Suomessa tunnutaan ymmärrettävän. Onko päättäjissämme liiaksi eiliseen unohtuneita, rautarakenteita rakastavia setämiehiä vai mistä tämä monin tavoin rikastuttava kulttuurimme alennustila johtuu?

Kuuntele

Huippuartisti Anna Hynninen - Valloitan koko maailman Tutustu Poptorin soittolistapalveluun http://snd.click/poptori

Huippuartisti - Pekka Vaattovaara

Pekka on paitsi huippuartisti myös huipputyyppi. Hän tuo joka eleellään ja olemuksellaan yleisölle tiettäväksi, että nyt lavalla on artisti viihdyttämässä heitä. Pekan persoonallinen ääni sopii erinomaisen hyvin kehittyneelle musiikkikorvalle. Tosin, jos Pekalle ehdottaisi räppisukupolven musiikkia, niin hän vastaisi äidinkielellään ”mikä ettei, kokheillaan”. Iskelmä ja vanha tanssimusiikki ovat suurimman yleisön musiikkia ja nyt myös monen nuoren. Sen esittäjiä tarvitaan sekä heille levytys ja esiintymistilaisuuksia.

SULT asiaa

Aikuisväestön vapaa ostovoima (varat - velat) riittäisi maksamaan koko valtiovelkamme ilman, että vielä tarvitsisi muuttaa vihkisormuksia halvempaan metalliin. Tämä raha ei irtoa väkisin, m***a luomalla heidän haluamiaan palveluja tämä ostovoima liikahtaa mielellään.



Kuuntele

Huippuartisti Pekka Vaattovaara - Kappale kauneinta Suomea Tutustu Poptorin soittolistapalveluun http://snd.click/poptori

Lukijoilta | Kotimaisista vastakkaisasetteluista tulee siirtyä taloustalkoisiin Musiikille on luotava kotimainen ekotalous.

Huippuartisti Carita Pennanen

Huippuartistit-kilpailun karismaattinen prätkämimmi Carita on todiste tällaisten kisojen tuomasta kehityksestä. Hän itse koki suurena ilona päästä laulamaan idolinsa Seija Simolan tulkitseman ”Sulle silmäni annan” -kappaleen. Laulu vie hänet vuoteen 2 000 ja hienoihin muistoihin, kun hän voitti Iskelmälaulun Suomen mestaruuden Ikaalisissa. Menestystä Huippuartistit-kisassa siivitti esitys, laulun tulkinta ja nimenoman kehittyminen. Usein kilpailutilanteissa laulajat sitovat itsensä kaavoihin ja maneereihin, m***a Caritan esitys oli oma. Tunnemaailmassa kaavoja ei ole, eikä toivon mukaan myöskään tule. Erityisen hienoa on, että uudet sukupolvet nostavat näitä eilisen mestariteoksia esille ja yleisön saataville.

Kuuntele

Huippuartisti Carita Pennanen - Sulle silmäni annan Tutustu Poptorin soittolistapalveluun http://snd.click/poptori

Kotimaisista vastakkaisaseteluista tulee siirtyä taloustalkoisiin

Kulttuuriväen perustelut kulttuurista tinkimisestä ovat kestävät (HS 10. ja 11 8.). Erityisesti Musiikintekijöiden Pauliina Lerchen kirjoitus oli hyvä, koska se valotti aineettoman talouden yhdenvertaisuutta ja kulttuuriväen halua yhä osallistua talkoisiin.

Kuitenkin ainoa keino selvitä on kasvu, ja se saavutetaan luomalla musiikille kotimainen ekotalous. Ulkomaiset levy-yhtiöt tekevät hyvin sitä työtä, mille Suomessa ei ole haluttu luoda edellytyksiä. Valtaosa maksetuista tuista kanavoituu myös niiden hyväksi. Ne eivät pysty synnyttämään suomalaista musiikkia ilman osaajia, joten kilpailuetu olisi meillä.

Suomella on kohtuuton matka hyvinvointivaltioksi, jos koulutuksemme ja osaamisemme realisoituu ulkomaisten sijoittajien hyväksi. Kulttuuri on jäänyt globaalin mediakeskittymän jalkoihin. Sen intressi on ohjata lainsäädäntöä yli järjestelmiemme ymmärryksen. Oliko esim. 70 vuoden suoja-aika musiikin tekijöiden etu? Sen jäljiltä Warnerin ja Universalin liikevaihdot ovat yli kaksinkertaistuneet ja taitelijoiden olot ovat kurjistuneet entisestään. Eikö sitä nimenomaan ajettu tekijöiden etuna? Bisnes on peliä, ja peliin kuuluu vastustajan juksaaminen.

Kysynnän pakkosiirto suoratoistoon synnytti yli kolme miljoonaa kulutuksen pudokasta. Uutta musiikkia tehdään enää alle 35-vuotiaille, koska he ovat Spotify:n pääkäyttäjät. Kansallinen levytuotanto huomioi monimuotoisuuden tarpeet (myös jakelussa). Se rahoittaa menestystuotannon tuotoilla tuotantoja, joiden takaisinmaksu tarvitsee suoja-aikaa. Rahoituksen puute ja älytön monopoliaika ovat lukinneet valtaosan musiikista todellisen ostovoiman ulkopuolelle.

Tekijät saavat tuloja vain musiikin kaupallistamisella. Musiikin omistus pitää turvata rahoittamalla tuotanto- ja markkinarakenteet ansainta-ajalle. Musiikkituotanto tulisi kolmesta kielestä johtuen nähdä erityistalouden ehdoilla, m***a EU:ssa lobatut kilpailusäännöt estävät jopa yhdenvertaisuuden tavoittelun. Suomen Luova Talous ry uusii alan järjestöille kutsun yhteiseen neuvonpitoon. Tämä ongelma ei ratkea kabineteissa, sillä markkinatalous syntyy siellä, missä kuluttaja panee rahan liikkeelle. Siellä on se kuningas, jota koko hovin tulee palvella.

Suomen Luova Talous ry

Erkki Puumalainen
puheenjohtaja

Lukijan mielipide | Kulttuuriin investoidut eurot tulevat moninkertaisina takaisin Kulttuuria tulee vahvistaa uudenlaisten rahoitusmallien avulla.

Huippuartisti - Eija Kettunen

Eijan pitkä ja menestyksekäs kilpailumeriitti johtuu siitä, ettei hän kilpaile, vaan tulkitsee hänen käsiinsä uskotut laulut. On aina arveluttavaa tehdä toisen artistin hitti, etenkin näinkin tuore, m***a Eija tekee sen niin kuin se olisi hänen suuhunsa sävelletty. Tulkinta tekee kunniaa paitsi teokselle myös yleisölle, koska se muuttaa koskettavat sanat naisnäkökulmaan. Huippuartistit konseptissa se julkaistaan myös CD -levynä palvelemaan sitä yleisöä, jota suoratoisto ei ole saavuttanut. Hieno teos ja hieno esitys ja hieno kaikkien ymmärtämä tunnekieli!

Kuuntele

Huippuartisti Eija Kettunen - Sinä olet minun Tutustu Poptorin soittolistapalveluun http://snd.click/poptori

https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000010617597.html

Lukijalta | Valtio on jättänyt seuraamatta viihdebisneksen rahavirtoja Ulkomaisilla levy-yhtiöillä on ollut Suomessa kissanpäivät, kirjoittaja arvioi.

Ministeri Ranteen YLE-kritiikistä kasvun polku - vain terve kilpailu voi pakottaa myös ulkomaiset toimijat palvelemaan Suomea paremmin Yle on suurin tekijänoikeustulojen kerryttäjä, m***a sen omistajalla ei ole ollut halua puuttua sisältöihin, saati rahojen kanavoitumiseen.

Mielipide | Ministeri Ranteen YLE-kritiikistä kasvun polku "Ulkomaisilla levy-yhtiöillä on ollut Suomessa kissanpäivät."

Ministeri Ranteen YLE-kritiikistä kasvun polku - Suomenmaa.fi YLE on suurin tekijänoikeustulojen kerryttäjä, m***a sen omistajalla ei ole ollut halua puuttua...

Lukijalta | Artistit ja heihin liittyvä työ pitää osata nähdä tutkimus- ja kehitysinvestointina Kiuruveden iskelmäviikot viitoitti talouden uusia suuntia ja mahdollisuuksia.