Psykoterapia Oksa
Psykoterapiapalvelut (Valvira,Kela):
- perheterapia
- yksilöpsykoterapia
- pariterapia Useimmiten selviämme niistä itse tai lähimmäisten tuella.
Jokainen meistä, oman elämänsä parhaana asiantuntijana, tietää elämänvaiheisiimme kuuluvan luonnollisena osana joskus ahdistuksen ja pettymyksen tunteet sekä vastoinkäymiset. Kun ristiriidat, ahdistus ja toivottomuuden tunne vaativat liian paljon huomiota ja voimia, tarvitsemme asiantuntijan apua "mielen kevennystä". Koulutettu alan asiantuntija, psykoterapeutti, auttaa meitä löytämään ja käyttämä
Matka itseen kuljetaan pysähtyen paikkaan, jossa on turvallista olla.
Kymmenen vuotta sitten paljastui lasten hyväksikäyttö, joka muutti lestadiolaisyhteisöä – nyt Ylen selvityksessä nousee esiin yllättävä uusi tieto Arviolta tuhannet ovat lähteneet vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä seksuaalirikosten paljastumisen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan riski tapausten peittelylle on yhä olemassa.
Palasin maalta kaupunkiin ja istuin tuntitolkulla leikkivaunussa. Leikkivaunu oli täynnä lapsia taaperosta alakoululaisiin, m***a kukaan ei leikkinyt.
Näen taaperon, joka istutetaan heti junaan tultaessa penkkiin, puhelin käteen ja luurit korville. Lasittunut katse pipsapossussa. Puoli tuntia, tunnin, kaksi tuntia. Niska kyttyrässä. Välipala-aika. Aikuinen työntää taaperon suuhun smoothiepussin. Mekaaninen imu, katse tiukasti kuvaruudussa. Välillä taapero ottaa kuulokkeet pois ja hakee vanhemman huomiota: ”äiti” ja ojentaa kuulokkeita aikuiselle. Aikuinen nostaa katseensa omasta ruudustaan vain vaivoin: ”annas kun autan ne sulle takaisin päähän.” Lasittunut katse palaa ruudulle. Vuorovaikutusyritys unohtuu.
Leikki-ikäiset istuvat niskat kyttyrässä kuulokkeet korvilla pädin edessä kytkettyinä. Jossain vaiheessa yksi nostaa katseen: ”voisin mennä leikkimään”. Korkeintaan minuutti haahuilua leikkipaikalla. Lapsi palaa paikalleen ja sanoo kännykkää katsovalle aikuiselle: ”voisin sittenkin vielä katsoa sitä ohjelmaa”. Kuulokkeet korville, katse painuu takaisin ruutuun.
Vuorotellen lapset käyvät leikkipaikalla. Päämäärätöntä pyörimistä, hetki roikutaan hattuhyllyssä, ehkä yksi iloton mäenlasku. Lapset eivät ota kontaktia toisiinsa. Mistään ei kuulu: ”kuka sä oot?” ei mielikuvituksen tuomaa leikkikieltä: ”tää tekis näin ja se tekis näin ja sit nää vois mennä tonne.”
Ainoaa kontaktinottoa näkee sisarusten välillä. Sekin on vihamielistä, kilpailullista ja pettymyksiä täynnä. Joku esti näkymän ruudulle, joku painoi ohjelman pois, joku pelasi liian m***a minuuttia. Ruudulta irrottautuneena sisarta tönitään, kuristetaan, kampataan. Juostaan päämärättä. Ihan kuin paikalleen turrutettu keho vaatisi liikettä, m***a mieli ei keksisi mitä sillä tekisi. Vanhemmat heräävät ruuduiltaan vasta kun joku itkee, tulkinta tilanteesta on siksi usein väärä.
Jollain penkkirivillä koulutetaan isompia sisaruksia: ”tee niin, älä tee näin, kun teet noin saat kolme minuuttia peliaikaa. Sitten saat viisi ja sinä kymmenen ja sitten jos näin ja noin niin ei yhtään.” Aivan kuin koko elämä olisi peli, jossa palkintona on peli ja häviönä ei peliä.
Minun tekisi mieli nousta leikkijunan päälle ja huutaa: ”Mitä helvettiä täällä tapahtuu! Miksi te teette tämän lapsillenne?!” En huuda, eikä syy ole yksittäistapauksissa. Syy on kulttuurissamme ja rakenteissamme. Tämä Nokian raunioilla elävä kansa ei uskalla kritisoida tietotekniikkaa, päinvastoin sitä ihaillaan. Päiväkoteihin jo kärrätään isoja näyttöjä ja pädejä, alaluokilla opiskellaan tietokonepelien avulla.
Olen tosi pettynyt, ettei yhteiskunnassamme käydä kriittistä keskustelua lasten laitteiden käytöstä. Miksi psykiatrian alan tutkimuksia ei oteta vakavasti, vaikka ne osoittavat ruutuajalla olevan yhteyttä uniongelmiin, keskittymisvaikeuksiin, käytösongelmiin, kielenkehitykseen ja mielenterveysongelmiin. Samaan aikaan meillä lasten ja nuorten pahoinvointi kasvaa huolestuttavasti.
Leikkivaunu jossa ei leikitä, on surullinen näky. Leikkivaunu jossa ei leikitä kulkee pahasti sivuraiteilla. Minne menee leikkivaunu, sinne menee myös Suomen tulevaisuus. Miksi me aikuiset annamme tällaista tapahtua?
Kynttilä lempeän valon tuo, suojapaikan pölypalloille suo!
Siispä rauhaisaa joulunaikaa jokaisen luo!
Kehosi muistaa kaiken – rintaa puristavan huolen, painostavan hiljaisuuden ja hetket, jolloin maa tippui jalkojesi alta Keho kantaa mukanaan vanhoja taakkoja niin kauan, kunnes on tarpeeksi turvallista pysähtyä katsomaan sisäänpäin.
Kannustan tutustumaan ja allekirjoittamaan 💜
KELAn kuntoutuspsykoterapia on turvattava tulevaisuudessakin! #lainturvaamapsykoterapia Kenen tahansa mielenterveys voi järkkyä erilaisissa elämäntilanteissa. Entä jos tulevaisuudessa laki ei enää turvaa oikeutta saada psykoterapiaa? KELAn kuntoutuspsykoterapia säädettiin vuonna 2010 jokaisen kansalaisen lakisääteiseksi oikeudeksi. Vuosittain kuntoutuspsykoterapiassa käy l....
Lukijan mielipide | Kun auttamistyötä ei voi tehdä omien arvojen mukaan, jää usein vaihtoehdoksi poistua alalta Toimivat hoitoprosessit katoavat, kun perustehtävän tavoite hämärtyy.
Laura Frimanin kolumni: Terapia ei ole muodikas luksusharrastus vaan elintärkeä oljenkorsi Laura Friman kirjoittaa mielenterveydestä.
Johanna, 36, halvaantui teininä onnettomuudessa ja ajautui vuosiksi rajuun päihdekierteeseen: ”Nyt olen antanut 16-vuotiaalle itselleni anteeksi” Päihderiippuvuus otti Johanna Nurmen elämästä vallan halvaantumiseen johtaneen onnettomuuden jälkeen. Kuiville pääseminen oli pitkä prosessi.
Allekirjoita adressi KELAn kuntoutuspsykoterapian säilyttämisen puolesta!
KELAn kuntoutuspsykoterapia on turvattava tulevaisuudessakin! #lainturvaamapsykoterapia Kenen tahansa mielenterveys voi järkkyä erilaisissa elämäntilanteissa. Entä jos tulevaisuudessa laki ei enää turvaa oikeutta saada psykoterapiaa? KELAn kuntoutuspsykoterapia säädettiin vuonna 2010 jokaisen kansalaisen lakisääteiseksi oikeudeksi. Vuosittain kuntoutuspsykoterapiassa käy l....
SAA ERITTÄIN MIELELLÄÄN KÄYDÄ ALLEKIRJOITTAMASSA JA SAA MYÖS JAKAA!
KELAn kuntoutuspsykoterapia on turvattava tulevaisuudessakin! #lainturvaamapsykoterapia Kenen tahansa mielenterveys voi järkkyä erilaisissa elämäntilanteissa. Entä jos tulevaisuudessa laki ei enää turvaa oikeutta saada psykoterapiaa? KELAn kuntoutuspsykoterapia säädettiin vuonna 2010 jokaisen kansalaisen lakisääteiseksi oikeudeksi. Vuosittain kuntoutuspsykoterapiassa käy l....
https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/be5c7122-7675-45be-b190-c18341777e29
Oletko uupumassa? Nämä psykiatrin keinot toimivat oikeasti Psykiatri Juhani Mattila kertoo uudessa kirjassaan, että uupumuksen syy ei ole väsymys. Tästä syystä lepo ei riitä sen ennaltaehkäisyksi. Näin kannattaa toimia, jos uupumus uhkaa.
Rehab365
Minnesota-hoito
Jos sinä tai läheisesi kärsitte päihde- tai peliriippuvuudesta, olette lämpimästi tervetulleita hoito-ohjelmaamme.
Hyvä huominen alkaa tänään
https://www.rehab365.fi/
Kolumni | Kun korona hellittää otteensa meistä, edessä voi olla uusi haaste: uskallammeko me hellittää siitä? Kun korona väistyy, astumme uudenlaiseen arkeen ja syksyyn. Jos maailma tuntuu rokotusten jälkeenkin yhä kovin vaaralliselta, on hyvä opetella tulemaan toimeen kohtuullisen riskin kanssa, kirjoittaa Maaret Kallio.
Kolumni | Miksi korona-aika vie toisilta voimat, kun toiset pääsevät paljon helpommalla? Yksi laskutoimitus voi antaa vastauksen, ja se auttaa jokaista ymmärtämään itseään Meidän on aina tarkasteltava ihmisen kestävyyttä kriiseissä kahden kulman kautta, kirjoittaa Maaret Kallio. Pelkkien kuormitustekijöiden summaaminen ei kerro koko totuutta.
Koronavirukseen liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen ...
Entäpä jos mielenterveys olisikin jana, jolle me kaikki asettuisimme? Työelämässä voi pärjätä, vaikka mielenterveys horjuisi, osoittaa tuore väitös Mielenterveyskuntoutujia ei pitäisi lokeroida diagnoosien perusteella lieviin ja vakavasti sairastuneisiin, sanoo väitöstutkija Johanna Vilppola.
Tarve ryhtyä mielen keventäjäksi on kiireinen, kun joudut mm. "pitelemään mieltäsi kaksin käsin" ettei se hajoaisi ja täyttämään kaiken mahdollisen aikasi monenlaisilla tekemisillä, ettei jäisi aikaa pysähtyä ja huomata!
Yhteydenotot sivuston yhteyslomaketta käyttäen http://www.psykoterapiaoksa.fi/
Hieman terapiaviitekehyksestäni:
Olen Valviran hyväksymä psykoterapeutti, ja löydyn KELA:n palvelutuottajalistalta. Olen erikoistunut perhe- ja verkostoterapiaan ja niistä "ikkunoista" ihmistä ja hänen tilannettaan tarkastelen.
Tapani tehdä psykoterapiaa on narratiivinen ja voimavarakeskeinen, jossa keskiössä on dialoginen käsitys ihmisyydestä. Dialogisuus näkyy terapiassa lähtökohtaisesti jo siinä, miten käsitän asiakkaan ihmisenä olemisen ja hänen hyvinvointinsa sitoutuvan syvästi kaikkiin niihin suhteisiin, joissa hän on elänyt ja tällä hetkellä elää. Yksinkertaisimmillaan kuvaan tätä kaikkea psykoterapiassa asiakkaan ja terapeutin välisenä vuorovaikutuksena, jossa jutellaan, ihmettellään ja nähdään sekä koetaan vanha uudessa, hyvän ja voiman hengessä. Tämän vuorovaikutuksen tavoitteena on löytää asiakkaan elämäntarinasta se hyvä ja voima, joiden turvin asiakkaan kyky toimia oman elämänsä ainoana valtiaana vahvistuu ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy.
Psykoterapia | Psykoterapeutti | Psykoterapia Oksa Turku Psykoterapia vastaanotto Turussa. Tutustu palveluihin ja ota yhteyttä.
mtv - Katso suosikkiohjelmasi ilmaiseksi koska haluat Suomen suosituimmat viihdeohjelmat ja kuumimmat puheenaiheet. Parasta aikaa mtv-palvelussa!
Kun muut kertovat ihanasta äidistään, Liina, 35, on hiljaa – lapsena hän ei kiivennyt koskaan äidin syliin ja siihen oli hyvä syy Liina, 35, toivoi vuosia, että hänelläkin olisi lämmin ja turvallinen äiti.
Kun Sami Hintsanen katosi ryyppäämään, Varpu käytti ainoaa toimivaa konstia suhteen pelastamiseksi: ”Tiesin ammatti-ihmisenä, että uhkailu ei auta” Sami ja Varpu Hintsasella on poikkeusolojen liitto. Oikeastaan voi puhua vain muutamista viikoista, jolloin elämä on ollut suhteellisen normaalia. ...
Välttelevä kiintymyssuhde on yleistä suomalaisäideillä – tästä tunnistat sen Välttelevä kiintymyssuhde kuvaa monen äidin ja lapsen suhdetta. Välttelevä äiti ei sano lapselle rakastavansa tätä vaan osoittaa sen esimerkiksi leipomalla.
https://www.is.fi/viihde/art-2000006497882.html
Jörn Donnerin avioton poika Otto lataa kirjassaan suorat sanat isästään: ”On ollut virhe rakastaa sinua” Jörn Donnerin avioton poika Otto Gabrielsson lataa kirjassaan kovaa tekstiä isästään.
https://www.youtube.com/watch?v=apzXGEbZht0&feature=youtu.be
Still Face Experiment: Dr. Edward Tronick Check out Ed’s new book, coauthored with Dr. Claudia M. Gold: https://thepowerofdiscord.com Copyright © 2007 ZERO TO THREE http://www.zerotothree.org Ed Tron...
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/3ff87bb9-d6b6-468c-9798-26e2e863798d
Lapsuuden kokemukset näkyvät kehossa aikuisena – näin lasket omat stressipisteesi Oletko sairastunut aikuisena diabetekseen? Tuntuuko, ettet pääse ylipainosta millään eroon? Syynä voi olla lapsuuden haitallisten kokemusten aiheuttama toksinen stressi.
Poikkeustila | Eristäytyminen aiheuttaa monelle kriisin, joka etenee vaiheittain – Näistä merkeistä voit päätellä, mitä vaihetta käyt läpi juuri nyt Koronapandemian aiheuttama eristäytyminen on muuttanut suomalaisten arkea rajusti. Psykologian professorin mukaan moni käy nyt läpi yksinäisyyden kriisiä. Hyvä uutinen on, että suurin osa sopeutuu. Merkkejä on ilmassa jo nyt.
Korona ajaa psykoterapian video- ja puhelinyhteyksien varaan – Viruksen pelko ja epidemian poikkeusolot lisäävät mielenterveysongelmia myös ennestään oireettomille Etäyhteydet pelastavat sen, että terapiaa pystytään jatkamaan epidemiasta huolimatta, mikä ei olisi ollut mahdollista aiempina vuosikymmeninä, psykoanalyytikko, psykologi Milla Tamminen sanoo.
Klikkaa tästä saadaaksesi sponsoroidun listauksen.
Our Story
Jokainen meistä, oman elämänsä parhaana asiantuntijana, tietää elämänvaiheisiimme kuuluvan luonnollisena osana joskus ahdistuksen ja pettymyksen tunteet sekä vastoinkäymiset. Useimmiten selviämme niistä itse tai lähimmäisten tuella. Kun ristiriidat, ahdistus ja toivottomuuden tunne vaativat liian paljon huomiota ja voimia, tarvitsemme asiantuntijan apua "mielen kevennystä". Koulutettu alan asiantuntija, psykoterapeutti, auttaa meitä löytämään ja käyttämään itsellämme olevaa voimaa ja kykyä ratkaista asiat sekä muuttaa ne, joihin tarvitsemme muutosta.
Olen Turussa toimiva psykoterapeutti ja perheterapeutti, jolle on reilun 35:n ammatillisen työvuoden aikana kertynyt mittava kokemus mm.
- aikuisten ja parien, nuorten sekä lasten yksilö-
ja ryhmätapaamisista
- toiminnallisten ja kemiallisten riippuvuuksien
hoidosta
- perheiden ohjauksesta, kuntoutuksesta ja
arvioinnista
Tapani tehdä psykoterapiaa on narratiivinen ja voimavarakeskeinen, jossa keskiössä on dialoginen käsitys ihmisyydestä. Dialogisuus näkyy terapiassa lähtökohtaisesti siinä, miten käsitän asiakkaan ihmisenä olemisen ja hänen hyvinvointinsa sitoutuvan syvästi kaikkiin niihin suhteisiin, joissa hän on elänyt ja tällä hetkellä elää. Yksinkertaisimmillaan kuvaan tätä psykoterapiassa asiakkaan ja terapeutin välisenä vuorovaikutuksena, jossa juttellaan, ihmettellään ja nähdään sekä koetaan vanha uudessa, hyvän ja voiman hengessä. Tämän vuorovaikutuksen tavoitteena on löytää asiakkaan elämäntarinasta se hyvä ja voima, joiden turvin asiakkaan kyky toimia oman elämänsä ainoana ohjaajana vahvistuu ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy.
Terapiaan hakeudutaan monenlaisten oireiden ja syiden vuoksi. Näitä voivat olla esimerkiksi alavireisyys, masentuneisuus, pakkomielteisyys, ahdistus, itsetunnon häiriöt, seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät asiat, paniikkihäiriö, syömiseen ja painoon liittyvät ongelmat tai toiminnalliset- ja kemialliset riippuvuudet. Myös erilaiset kestämättömiltä tuntuvat tunnetilat, kuten surumielisyys, onnettomuus, arvottomuus tai toivottomuus. Lisäksi mikä tahansa muu edellä mainitsematon syy tai oire voi luoda tarpeen terapiaan hakeutumiselle. Yhteisenä tekijänä terapiaan hakeutumisen syille on niiden heijastuminen elämän eri osa-alueisiin, olemista ja toimimista hankaloittavasti.
Olet siis tervetullut keventämään mieltäsi sellaisena kuin olet!
Kategoria
Puhelin
Nettisivu
Osoite
BrahenKatu 14 C 65
Turku
20100
Luolavuorentie 2, Rakennus 1C
Turku
Turun Mielenterveys-ja päihdepalveluiden Riippuvuustiimi (Riimi) on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu turkulaisille. Tervetuloa seuraamaan sivuamme! Voit lukea tarkemman kuvau...
KupittaanKatu 146
Turku, 20810
Ykköskoti Martti ja Heikki on Turun Martinmäessä sijaitseva mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö.
Läntinen PitkäKatu 33
Turku, 20100
Lyhytterapiaa mielen hyvinvoinnin tueksi. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa keskitytään siihen
ItäharjunKatu 25 B 9
Turku, 20540
Turkulainen lyhytterapiapalvelu tarjoaa ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.
HämeenKatu 28
Turku, 20700
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry on vuonna 1984 perustettu toipumisyhteisö.
Turku
Ratsastusterapeutti SRT, Vaativan erityistason perhepsykoterapeutti Johanna Piha - Ettanen tarjoaa psykiatrista ratsastusterapiaa lapsille, nuorille ja aikuisille
Turku
Aurinkomieli auttaa Sinua palauttamaan energian ja tasapainon elämääsi, tuloksena kokonaisvaltaista hyvinvointia niin keholle, mielelle ja sielulle. www.aurinkomieli.fi Kotipa...
TuureporinKatu 8, 3. Krs
Turku, 20100
Terapia- ja kuntoutuspalvelut Empatia tarjoaa ratkaisukeskeistä terapiaa ja neuropsykiatrista valme
Turku
Perhepsykoterapiaa, pariterapiaa, työnohjausta Johanna Piha-Ettanen Vaativan erityistason perhepsyk
RauhanKatu 14b C
Turku, 20100
Ratkaisukeskeistä ja interpersoonallista terapiaa. Ota yhteyttä: 040 193 3365 [email protected] Y