WBO Qeerroo Media

KKKKKK KUULLE

SEENAA BARREEYFAMA AFAAN OROMOO
FII
KHUULLEE

Gurraandhala 03, 2024

Arra, bara 2024, lakkooysi ummata adunyaa biliyoona saddeet gaye ja'ama. Afaanonni hawaasni kuni ni dubbatan ja'amanii qormaata hanga ammaa godhameen ifatti beekkaman, kuma torbaa fii dhibbaa fii wahi. Kana keeysaa afaanonni dubbataa lammii miliyoona 60-ii ol qaban 23. Afaanonni diiydamii sadeen kuni, dubbattoota lammii (odoo lakkooysa alagaa kanneen isaan beekan ykn dubbattan itti hin dabalin) biliyoona afuritti shalagaman. Akkana jechuun, cinaan hawaasa adunyaa kan dubbatu afaanota 23 qofa jachuu taha. Gama biraa tiin, afaanota lammii miliyoona jahaatamii oliin falmataman keeysaa tokko afaan Oromoo ti.

Afaan Oromoo, akkuma lammii isaatti, afaan gabrummaa jala jiru. Dhiibbaa Oromummaa dhabamsiisuuf diinni godhaa ture keeysaa, inni guddaan, afaan Oromoo tii fii lammii isaa duuydaa-garaa walitti godhuu dha. San malees, afaanicha barnootaa fii sab-qunnamtiin adda dhoorkee, magaalotarraa fageeysee, baadiyyatti qophee, afaan nama wallaalaa fii doofaatti akka laalamu taasise. Haala isaa kana hubachuun, fedhiin isaa akka bakka hin geenye warra dura dhaabbatan keeysaa Sheekh Bakhrii Saphaloo (Sheekh Abuubakar Osmaan Odaa), tokkicha daaddaa hin qabne.

Sheekh'ni, Rabbi lubbuu Jannataan haa qananiisuu, nama qubee ittiin barreeysan qabaachuun bu'aa afaaniif nama ganamaan hubate. Kanaa fiis, odoo Arabii beekuu, Ajamii fii Gi'iziis akka afaan Oromoo tiif hin taane hubatuun, itti yaadee, bara 1941 keessa taraarrii afaan Oromoo tiif maltu saxaxee, irratti hojjatee, bara 1948 ittiin barreessuu jalqabe. Haa tahu malee, diinni, gocha isaa kanaaf Sheekha yakke.

Hawwiin Sheekhaa diinaan iggitamtee, taraarriin isaa qaxara cabxullee, karaa barataa isaa, Rabbi rahmata haa godhuu fii, Sheekh Mahammad Rashaad Abdullee tiin, bara 1973 keessa qubeen Laatiin afaan Oromoo tiin wal-simattee, kitaaba isaa kan "Furaa afaan Oromoo" ja’uun as baate.

Asirratti wanni dabalataan hubatamuu qabu, Sheekh Mahammad Rashaad, kan bara 1951 keessa biyyarraa bahe, biyyoota Arabaa hedduu keessa daddeemee, bara 1962 Universitii Azhar kan biyya Masrii-tti barnoota xumuree, ji’a Adooleessaa tan bara 1963-i barsiisaa tahuuf biyya Soomaalee magaalaa Bur’oo dhaqe. Yaroon tunu, yaroo, Soomaaleen tan Adooleessa 01, bara 1960 Ingilizii fii Xaaliyaan jalaa bilisoomte, barreeyfama afaan isii kan qubee Laatiin, Araba, Osmaniyaa, Boramaa fii Kaddareen ja'amaniin taraaramaa ture waalteeysuu-rratti qorannoo gaggeeysiteen, Onkololeeysa 10, bara 1972 qubee Laatiin afaan isii tiif moggaafachuu labsite. Sheekh'ni akkuma achi dhaqeen, karoora bara sagaliif deeme kana keessatti hayyoota qooda fudhatan keeysaa tokko tahe.

Gama biraa tiin, yaruma tana, Ganna bara 1973-ii, Haylee Fidaan, kan abuura isii tan Hagayya bara 1968-rraa kaasee, dura taa'aa dhaaba, afaan Ingilizii tiin, "All-Ethiopian Socialist Movement (AESM), kan afaan Amaaraa tiin, መላው ኢትዮጵያ ሶሻሊስት ንቅናቄ irraa qurxa maqaa መኢሶን/MEISON h**e ture, kitaaba "Hirmaata Dubbii Afaan Oromoo" ja'amu, kan garee sabboonota biyaa keessa jiraniin qophaawee itti ergame, biyya Jerman keessatti maxxanse. Hayleen kan dhaaba Xoophiyummaa leellisu kan farra qabsoo Oromoo tahe hoogganaa odoo jiruu, Hirmaata Dubbii Afaan Oromoo maxxansiisuuf gumaacha godheef galatoomuu qaba. Yaanni akka inni kitaabicha qopheeysetti dhihaatu ammoo dogoggora. Kana-rratti, warri dubbicha sirritti beekan, maala-naan ja'anii dhiisanii, silaa waa ja'anii seenaaf gaarii dha.

Kitaaboonni olii warra sab-boonota Oromoo tiin qophaawani malee, yaroo dheertuu dura, bara 1840, The Elements of the Galla Languge fii bara 1842, Vocabulary of the Galla Language, Luba J.L. Krapf-iin, bara 1844, Dictionary of Galla Language fii bara 1845, A Grammar of the Galla Language ja'aman Charles Tutschek-een maxxanfamanii turan. Gama qooda lammii Oromiyaa tiin hujiin Onismoos Nasiib (Abbaa Gammachiis) bara 1899 Macaafa Qulqulluu afaan Oromotti garagalchuu og-barrichaa fii afaanichaa fiis seena qabeessa.

Akka olitti ibsametti bara 1973 kitaabonni lameen maxxanfamanillee, gama biraa tiin yaanni afaan ofii tiin barreessuu, ganamumaan waan sammuu sab-boonota keessa tureef, namuu tuutaa fii leexaan odoo ijiibbaatuu, Birraa 12, bara 1975, gaazeexaan Bariisaa, Rabbi rahmata haa godhuu fii, Mahdii Haamid muudee tiin, maxxanfamuu jalqabe. Kuni, afaan Oromoo tiif daandii haaraya saaqe. Gaazeexichi, qubee Gi'iziin og-barruu afaan Oromoo ifatti baasuu malees, dooyaa isaa-rratti qubeelee isaaf taatu kan mariisisu tahe. Warri qubeen Gi'iz afaan Oromoo tiif fudhatamuu qabdi ja'anii mudhii hidhatanii falman jiraatanillee, sab-boononni akka jirutti maganfatan.

Haala kana keessa, bara 1976, keessa sab-boonoonni maqaa Adda Bilisummaa Oromoo (ABO/OLF) fii Adda Bilisummaa Ummata Oromoo (ABUO/OPLF)-iin gurmaawan barreeyfama Bakkalchaa fii Oromiyaa ja'uun as bahaan. Xiqqo turee, Sagaleen Bosonaa tiis dhaamasa isii malees, afaan Oromoo tiif daandii bal'ifte.

Dhaaboonni qabsoo bilisummaa, keessaa huu ABO-n, qubee Laatiin taligaa dhaabaa ittiin gaggeessuuf fudhachuun fii, sab-boonoonni qubee Gi'iz lagatanii Laatiinitti cichuun afaan Oromoo tii fii isii haalaan walitti firoomse.

Taraarriin Laatiin, taraarrota arraan-tana adunyaa keeysatti ifatti beekkaman 300 keeysaa tokko. Taraarrichi, amata 2,800 dura, bulchiinsa Roomaa tiin, qubee 21-n, afaan Laatin kan gaafas dhimma itti bahamaa ture, kan amma hin jirre, ittiin barreeysuuf saxaxame. Eegas, saboonni hedduun, akka afaan isaanii tiif tahutti fooyyeeyfachaa, odoo ittiin barreeysanuu, arra, kanneen akka afaan Ingilizii fii Turkii dabalatee, kan afaanota 141-o tahee jira. Akkasii niis, ummata miliyoona 2,965 (biliyoona 2-a fii miliyoona 965) ykns hawaasa adunyaa keeysaa %37 dhunfatee jira.

Qubeen Laatiin haala amma afaan Oromoo tiin ittiin barreeffamaa jiru kan horte bara 1980 irraa hi. Isa bira gayuuf amna keessa qaxxaamurte qabdi. Jalqaba, sagalee qubeeleen Laattin hin qabne Dh, Ny, Sh, fii Ph qubee lama odoo hin taane takkittuma mataarratti harriiqqaa godhuu tu ture. San malees, C akka Chaa-tti C mataarraa harriiqqa qabdu akka Caa-tti moggaafamanii ittiin barreeyfamaa turan. Akki kuni, katabbii harkaa malee kan taaypii tiif mijjaawaa hin turre. Kanaaf, wanni barreeyfamu eega raawwate booda harkaan irratti harriiquun fala gaafasii ture. Haalli kuni, bara 1980, koree marii furmaata dhimma kanaa gaggeeysuuf dhaabbateen, yaanni Sheekh Mahammad Rashaad fide, fudhatamee, sagaleewwan qubee afaan Oromoo kan Laatiin bifa ykn haala arra qaban kana fudhatan.

Barri 1991 jijjiirama arkamsiise keessaa tokko, Oromiyaa fii afaan Oromoo ifatti baasuu dha. Gaafana, afaan Oromoo kan silaa afaan biyyattii tahuun irra ture, akhumaa-akhitti, naannuma Oromiyaatti iggitamee, qubee Laatii niin wal simatee, afaan mootummaa naannoo Oromiyaa tii fii kan barnootaa tahee as bahe.

Laatiin, akka amma jiruun, afaan Oromoo ittiin barreeysuuf maqanii ni qaba. Warra hir'ina kana hubatanii fala barbaadaniif keeysa Master Hassan Abdulqaadir Aymoo tokko. Maaster, nama seenaa fii duudhaan Oromoo keeysaa madditu. Umrii isaa gabaabduu tanatti waan qoratee hubate yaroo if keeysaa maddisiisu, qalbiin hin-hawadamne hin jirtu. Seenaan qoma isaa keeysaa burqitu dhagayamtee hin quufamtu. Ogummaa maarshaal artii, tan ittiin beekkame biratti, rakkina qubeen afaan Oromoo ittiin barreeysuuf qabdu hubatee, furuuf, mala KHUULLEE tiin as bahuun isaa waan dinqisiifamuu qabu.

Ee! Afaan Oromoo qubee Laatiiniin wal simachuu warri dhageeytii hin barbaanne ni jiran. Yo sammuun teenya dagatte malee, Waxabajjii bara 2017-a Wayyaaneen karaa ilmoo isii OPDO tiin tarrifama qubee jijjiiruuf karoorri baafatte kan hanqate, dura dhaabbii sab-boonotaa tii ni. Ammallee Birhaanuu Naggaa, haala kanaaf shira xaxaa jiru hin beeynu. Abiyyiis, fuula nafxanyoota harka jalaa fudhatanii gama isaa deebisuuf jookarri harkaa qabu, Oromiyaa diiguu biratti, afaan Oromoo tii fii qubee isii ti. Qaallichi tana hin godhu ja'anii yaaduun raatummaa dha. Dimshaashatti, afaan Oromoo tii fii qubeen isii ammallee, ummata isii malee, mootummaa isiif dhaabbattu hin arkanne.

Akkuma olitti ibsametti, qubeen Laatiin haala amma itti kaayamteen rakkina qabaachuun isii ifaa dha. Gaafuma bara 1980-mii tu, hubannoota gaafas jiruu waliin, haalli kuni beekkamee tuma jira. Gaafa haala ammaa qabaachifamtuu fii, arra, sadarkaan afaan Oromoo irra jiru dachii fii samii dha. Hanga afaanichi dagaagee lammii Kaabaa-Kibbaa, Bahaa-Dhiha walitti kaleeyse takka, og-barrichi guddatee jira yo janne of sobuu taha. Kanaaf hanquun saxaxa qubee nutti mul'achaa hin jirre. Hundarra warri itti mul'attu kanneen ittiin barreessanii fii dubbisani.

Oromoon nama ooyruu isaa hojjatu yaroo arkan, "fayyaa dayi!" ja'anii, jajjabeeysanii bira kutu. Warri aadaaf tana qabu, nama dhimma waloo tiif yaaddawee ifaajuuf hoggaa arkan, waan feedhellee yo tahe, "Galatoomi!" jechuu niin barbaachisaa dha. Maaster Hassaniis wanni arra Oromoo-rraa barbaadu saxaxa inni baase raggaasisuuf caalaa, "nu dhimmamuu kee tiif galatoomi!" jechuu dhaa ni. Warri akka isaatti sammuu qaroo waa uumtu qaban, akkuma hawaasa biraatti, keenya keessattiis, leellifamuu qaban.

Maaster galatoomi!

Ani tanaan ja'a!

Abbaa Utjii.

KUN MAALI QUBE ESSATI

Uggura Gabaafi Daandii Qeerroon Bilisummaa Oromoo Waraana Bilisummaa Oromoo waliin ta'uun Marsaa lammaffaaf Dilbata Dhufu jechuun Amajjii 28/2024 kaasee akka eegalu ifa godheera.
Kana sababeeffachuun Bakkoota muraasatti Daballiin gatii raawwachaa jiraachuu Maddeen Sagalee Qeerroo Bilisummaa Oromootti himan. Dabalataan Deggertoonnifi Maraarfattoonni Qabsoo Bilisummaa Oromoo Uggura kana milkeessuun Mootummaa Abbaa Irree ofirraa haa fonqochinu jechuun Uummataa Oromoo biyya keessaaf alaaf dhaamsa dabarsaniiru.

Oromo Garad Abu Bakr Liben of a village northwest of Harar (1885)

Ilmaan Oromoo Maqaa Waraana Bilisummaa Oromoo (WBO) Deeggartuun Hidhanii Hiraarsaa Jiraachutuu Dhagahame.
Kibba Baha Oromiyaa godina Arsii Bahaa Ona Xiyyootti maqaa WBO deeggartu, galaa geesituuf, ilmaan keessan WBO keessa jiruu fidaa jechuun waraanni Biltsiginnaa ummata nagahaa humnaan manaa qabanii maneenneen hidhaatti geessuun hiraarsaa jiraachuu maddeen SBO ibsan.
Akka sanaan, Woraanni Biltsiginnaa magaalaa Itayyaatti ummata nagahaa eerga dararaa turanii booda guyyaa gaafa Amajjii 1, 2024 gara mana hidhaa Aanaa Xiyootti deebsanii ammas dararaa jiru jedhu maddeen SBO.
Waraanni Mootummaa torbaan tare maqaa sakatta'iinsaatiin bobbaate Ona Xiyyoo ganda Dhankaakaa Qonnichaa iddoon addaa bakka Barricha jedhamutti namoota 110 mana hidhaa keessatti gara jabeenyaan darartii hammana hin jenne iraan gayaa jiraachuun baramee jira.
Maanguddoo abbaa amantaa ganna 60 abbaa maatii 10 kan ta'an obbo Muusaa Abdoo Hamdaa magaala Asallaa ganda 02 guyyaa gaafa 12 , 04,2016 halkan keessaa saa'aa 4 yoo ta'u itti seenanii maatii isaa duratti erga reebanii Itayya geessanii guyyaa jedhame mana hidhaa Ona Xiiyyotti deebisanii dararaa jiraachuufi mirga wobii dhooggatanii ugguranii jiru.
Kanneen dabaan hiraarfamaa jiran maqaan nu dhaqqabe keessaa,
1) Muusaa Abdoo Hamdaa
2) Gabii Bashiir Aadam
3) Abdukrahiim Kamaal Shumburaa fi namoota 107 ta'anitu mana hidhaa Ona Xiyyoo mana hidhaa magaalaa Itayyaatti hiraarsaa jiru.

Kibba Oromiyaa Dbibee Gayyaa har'aa dargaggoon Shan(5) sabaaba hin beekamneen hid guuraman!
Godinaa booranaa Aanaa taltallee magaala dibbee gayyaatti dargaggooti Shan yakkaa isaani osoo hin beekin hidhaatti darbataman!
Dargaggooti kuniin jiraatotuma magaala sunii yoo ta'an
Maqaan isaani
1) Elemaa Goolloo
2)Kiyyaa Kunnii Waariyo
3) Urga Garbole Kuyu
4)Jirmoo Dhaddoo Guyyoo
5)Kulaa goolicha Dooyyo

Godina Wallaggaa Lixaa Aanaa Laaloo Assaabii Gandaa Harroojjii Seerdoo jedhamtuutti kan dhalatee guddate ol adeemaa Kichuu, abdii egeree biyyaa badii homaa malee rasaasa itti roobsuun maafiyaan PO ajjeesuu maddeen SQ gabaasan. Guyyaa kaleessaa dargaggoo maqaan isaa Boonaa Gammachiis Lataa jedhamu, maatii isaa biraa gadi baasuun rasaasa itti roobsuun kan ajjeesan.
Sirna Oromoo nyaachuuf uumame irraa silas gaarummaan eegamu waan hin jirreef qaamni hundumtuu of eeggannoo taasisuuf sirna du'aa jiru kanatti finciluu akka qabu dhaamna!

akkasii dubii kun dr fi jawar akkas goodhan kkhkkhkhk

Ministeerri Ittisaa Somaliland Abdigaanii Mahammud Ateyoo waliigaltee buufata galaanaa mootummaa PP fi mootummaa Somaliland gidduutti irra gahame mormuudhaan aangoo isaanii gadhiisuun dhaga’ame.
Aangoo isaanii fedhaan kan gadhiisan Ministeerri Ittisaa kun, pirezidaantiin biyyattii dhimma waliigaltee kanaa irratti dursanii kaabinoota isaanii waliin akka hin mari’atin ibsuun deemsichaa fi waliigalticha mormuun aangoo isaanii gadi dhiisuu ifa gochuu maddeen oduu beeksisaniiru.

Bayaanka ABO (Xafiiska Xiriirka Dibadda)
Maarso 7,
Jabhadda Oromada ee OLF ayaa aad uga walaacsan qalalaasaha siyaasadeed iyo kuwa bulsho ee ka dhashay isfaham dhex maray dowladda Itoobiya iyo Somaliland. ABO waxay xustay in heshiiskan ay leedahay dawladda Itoobiya iyo dhinacyada ay khusayso. Waxaan ugu baaqayaa qof walba inuu fahmo.
ABOn namoota adda addaa ykn adda addaa ykn hojjetamaa jira jedhanii rakkoo siyaasaa akka ta’e ibsaniiru. ABO wuxuu ugu baaqayaa labada dhinacba inay ka fogaadaan ficilka niyadda.
Taariikhda h**e waxay muujinaysaa in dhibaatooyinka noocan oo kale ah ay marar badan sababeen khasaare aan laga soo kabsan karin oo soo gaaray qaxootiga siyaasadda iyo dadka rayidka ah taasoo ay ugu wacan tahay ku lug lahaanshaha tooska ah ee colaadaha aan loo baahnayn. ABO ayaa tilmaamaysa in dhammaan dhinacyadu ay ku eegaan qalalaasaha siyaasadeed ee cusub ee soo ifbaxaya degenaansho iyo bisayl.
Qowmiyadda Oromada iyo Soomaalida ayaa qarniyo badan ku wada noolaa si nabad ah. Waa shacab ixtiraam ku wada noolaa oo jecel wadaaga dhaqan, diin, xuduud iyo kheyraad dabiici ah. Si kastaba ha ahaatee, abuurkii colaadeed ee ku dhex faafay shucuubta siyaasadda is-diidan ee dawladuhu, waxay sababtay khasaare naf iyo maalba leh.
Xidhiidhka wanaagsan ee ka dhexeeya xisbigayaga iyo walaalaheen Soomaaliyeed waa mid qoto dheer. Awooda xidhiidhkeenu ma aha mid ka imanaysa derisnimada oo kaliya, balse waxa kale oo ay ka timaadaa dareenkeena guud ee halganka loogu jiro cadaalada iyo ixtiraamka bini’aadantinimada. Haddaba, waxaan aaminsannahay in baaqa ABO ee sharafta aadanaha uu yahay mid la aqbali doono, laguna ixtiraami doono mas’uuliyiinta siyaasadda, waxgaradka, culumaa’udiinka, odayaasha, hawl-wadeennada iyo guud ahaan shacabka Soomaaliyeed.
Xili laga dayrinayo colaada siyaasadeed waxaan ugu baaqaynaa dowlada iyo shacabka Soomaaliyeed in la ilaaliyo guud ahaan qaxootiga Oromada iyo kuwa kaleba. Iyadoo la fahmi karo dareenka carada ee hadda ka dhex jirta shacabka Soomaaliyeed, waxaan ka baqeynaa in dadka rayidka ah iyo qaxootiga siyaasadda ee Soomaaliya ku sugan aysan dhibaato soo gaarin. ABO ma rumaysna in dadkan qaxootiga ah ay dabeecad xun ka qabaan dadka Soomaaliyeed iyo dalka Soomaaliyeed. Dadkan ayaa muddo dheer ku wada noolaa is-ixtiraam iyo nabad-gelyo, waxayna ku hawlanaayeen hawlo ay ka mid yihiin ganacsi, beero, taran iyo cibaadaysi. Haddaba, ABO waxay tilmaamaysaa in cadaalad-darrada siyaasadeed ee hadda ay dadkeenna ku hayaan labada dhinac in si sax ah loo maareeyo. Waxaan ka codsaneynaa dhammaan dhinacyada in aysan u soo bandhigin rayidka iyo qaxootiga siyaasadeed ee rabshadahan. Waxaan si xushmad leh ugu baaqaynaa shacabka Soomaaliyeed ee ku nool gudaha dalka iyo dibaddaba in ay nabad gelyada u ilaaliyaan qaxootiga Oromada ah ee ku nool wadankiina, taasna ay u qaataan waajib bini’aadantinimo iyo akhlaaq wanaag.
Ugu dambeyntii ABO waxay ugu baaqaysaa beesha caalamka, Qaramada Midoobay (UN), Midowga Afrika (AU), Midowga Yurub (EU) iyo dalalka dariska ah in ay sameeyaan cadaadis ku habboon si xal nabadeed looga gaaro qalalaasaha taagan. Haddii aan dhibaatadan waqtigeeda iyo degdeg loo xallin, waxay sababi doontaa dhaawac siyaasadeed iyo mid bulsho oo baahsan.
Guul Shacabka!
Xafiiska Laanta Xidhiidhka Dibadda ABO
Maarso 7,

Ibsa ABO (Waajjira Damee Hariiroo Alaa)
Amajji 7, 2024
Mallattoo walhubannoo Mootummaa Itoophiyaa fi Somaaleeland gidduutti ta’e hordofee jeequmsa siyaasaa fi haawaasummaa mul’ataa jiru Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) haalaan yaaddessee jira. ABOn waliigalteen kun kan mootummaa Itoophiyaa fi qaama irratti hirmaate ta’uu isaa ni hubachiisa. Hundis akkasitti akka hubatu waamicha goodha.
Yeroo jeequmsi siyaasaa ho’aa ta’ee jiru kanatti qaamonni waliigaltee kana irratti qooda fudhatan hunduu tasgabbii fi walhubannaan akka socho’an ABOn ni akeeka. Gamni lachuu tarkaanfii miira irratti hundaa’e irraa akka of qusatan ABOn ni gaafata.
Seenaa darbe irraa akka hubannutti, rakkoolee walfakkaatoon akkasii yeroo biyyoota gidduutti uumaman kallattiin walitti bu’iinsa hin feesisne keessa seenuu irraa kan ka’e, deddeebiin miidhaa guddaa baqattoota siyaasaa fi lammiilee nagaa irratti madaa hin fayyine uumaa tureera. ABOn muddama siyaasaa haaraa dhalate kanas qaamni hunduu tasgabbii fi bilchinaan ilaaluu qabu jedhee ti kan akeeku.
Ummanni Oromoo fi Somaalee Jaarraa dheeraaf nagaan waliin jiraachaa turaniiru. Aadaa, amantii, daangaa, akkasumas qabeenya uumamaa waliin qooddachuun kabajaa fi jaalalaan ummata waliin jiraataa turee dha. Haa ta’u malee sababa siyaasa qoqqoodanii bituu mootummootaan sanyii diinummaa ummatoota gidduutti faca’een yeroo adda addaatti lola hin malle kaasee lubbuu namoota hedduu fi gaaga’ama qabeenyaa uumaa tureera.
Hariiroon gaarii dhaaba keenyaa fi obboleeyyan keenya Somaalota gidduu haga ammaa jiru hundeen isaa gadi fagoo dha. Jabinni hariiroo keenyaas ollummaa duwwaa osoo hin taane, walitti dhufeenya yaada qabsoo haqaa fi kabaja dhala namaaf qabnu irraa madda. Kanaaf, waamicha kabaja dhala namaaf ABO taasisu kana aangawoonni siyaasaa Somaalee, beektonni, abbootiin amantii, maanguddoonni, aktivistoonnii fi walumaagala ummanni Somaalee guutuun ni fudhata, ni kabaja jennee amanna.
Waldhabdeen siyaasaa yeroo akkanatti dhisamee jiru kanatti, mootummaa fi ummanni Somaalee, waliigala baqattoota Oromoo fi kan biroofis tika barbaachisaa akka godhan waamicha keenya dhiyeessina. Miirri aarii amma ummani Somaalee keessa jiru hubatamaa ta’us, ummani nagaanii fi baqattoonni siyaasaa biyya Somaalee keessa jiran sababa kanaan midhaan akka irra hin geenye sodaa qabna. Baqattoonni kunis ummata Somaalee fi biyya Somaaliyaaf ilaalcha hamtuu qabu jedhee ABO hin amanu. Ummanni kun yeroo dheeraaf kabajaa fi nagaan waliin kan jiraachaa ture, waliinis hojiilee akka daldalaa, qonnaa, horsiisuu, akkasumas waliin ummata waaqeffachaa turee dha. Kanaaf didhaalee siyaasaa amma ummata keenya irra gama lachuun dhaqqabaa jiru kana sirnaan akka qabamu ABO akeeka. Ummanni nagaa fi baqattoonni siyaasaas jeequmsa kanaaf akka hin saaxilamne waamicha keenya qaama hundaaf goona. Ummanni Somaalee biyyaa Somaaliyaa keessa jiratus ta’e biyya alaa jiru baqattoota Oromoo biyya keessan keessa jiraatuuf tika akka gootaniif kabajaan isin gaafachaa, isa kanas akka dirqamaa fi safuu namoomaatti akka ofitti fudhattan isin gaafanna.
Dhuma irrattis hawaasni Idil-addunyaa, Mootummootni Gamtootaman (UN), Gamtaan Afrikaa (AU), Gamtaan Awurooppaa (EU) fi biyyootiin ollaa jeequmsi amma uumame kun nagaan hiikkaa akka argatu dhiibbaa malu akka godhan ABO waamicha dhiyeessa. Rakkoon dhalate kun yeroo fi hatattamaan furmaata yoo hin arganne, gaaga’ama siyaasaa fi hawaasummaa bal’aa akka uumu ABO ni hubaachiisa.
Injifannoo Ummata Bal’aaf!
Waajjira Damee Hariiroo Alaa ABO
Amajji 7, 2024

leencii saba keekiyyaa sirbaa ajibaan dhuufa jira

Godina Wallaggaa Lixaa Ona Begii keessatti loltootni mootummaa ummata nagahaa erga hidhanii booda, hidhaa baasanii ajjeesanii bineensa nyaachisan. Dhimma kana ilaalchisee maatii namoota ajjeefamanii keessaa fi bulchaa Ona Begii Obbo Siraaj Ayyaanaa dubbisnee jirra.
Godina Lixa Wallaggaa Ona Qondaalaa fi Koboritti gargaarsa dhiheenya kana Waldaan Gargaarsa Oromoo ORAn ummata beelaa fi dhibeelee garagaraan hubamaa jiruuf taasise kan ibsu suur-sagalee marsaa marsaa waldichaa irraa arganne

AMAJJI 05, 2024] Gaafa Amajjii 01, 2024 ilmaan Oromoo gandoota Ona Begii jala jiran keessaa funaanamanii mana hidhaatti darbataman keessaa namootni 8 mana hidhaatii baasamanii loltoota mootummaa Biltsiginnaan ajjeesamanii bineensa nyaachisamuu maddeen SBOtti himaniiru.
Kanneen keessaa maqaan namoota 4 kan argame yoo ta’u, isaanis:
1) Mahaammad Mahammad Alii – Ganda Karmaa Foojjee irraa
2) Eliyaas Abdulqaadir – Ganda Guunfii irraa
3) Qees Dirsa’uu Tarrafaa fi
4) Marsii Jibbaa – Ganda Oofaa Koobbaree irraa ti.
Ajjechaa suukanneessaa kana ilaalchisee SBOn maatii warra duraa ajjeesamee fi Bulchaa Ona Begii Obbo Siraaj Ayyaanaa dubbisee jira. Sagantaa galgalaa keessatti kan dhiheessinu ta’uu beeksisna.

Lola deddeebiin ummata keenya irratti banamee lubbuu qulqullootaa galaafateef kan itti gaafatamu mootummaa PP ti.
Ijoo Dubbii - ABO
Mootummaan Biltsiginnaa waggoota shanan darbaniif gaaga’ama ulfaataa ummata keenya irraan gahaa tureera. Addatti bara darbe 2023 ummata nagahaa jumlaan ajjeesuu, qe’ee fi qabeenyaa waliin gubuu, jumlaan hidhuu fi manneen hidhaatii baasee ajjeesuun reeffa bineensa nyaachisuu hojii guyyuu godhatee dabarse.
Bara haaraa 2024 itti seename kanas ummata nagahaa maqaa WBO deeggartu jedhuun hidhuu fi hidhaa baasee ajjeesee bosonatti gatuun reeffa bineensa nyaachisuu itti fufeera.
Wayta ammaa kanas waraanni mootummaa (RIB) fi finxaaleyyii Faannoon mootummichi ijaaree fi hidhachiise Oromoo Walloo irratti lola banuun hedduu ajjeesanii hedduu madeessuu Addi Bilisummaa Oromoo (ABO)n mirkaneeffateera.
Finxaaleyyiin saamicha lafaa fi qabeenya ummata Oromoof bobba’anii fi waraanni mootummaa aangoo siyaasaa mootummaa Dr.Abiyyii eeguuf bakka adda addaatti yakka raawwatu Amajjii 03 fi 04, 2024 Kaaba Oromiyaa Godina addaa Walloo Ona Jiillee Dhummuuggaa bakka addaa Waaccuu jedhamutti lola eegalan. Wayta ammaa kana guutummaa Godina Wallootti ummata nagahaa irratti lola bananiin lubbuu qulqullootaa 17 ol ajjeesanii, 78 ol ammoo madoo taasisaniiru. Ammas lolli ulfaatan walitti fufiinsaan ummata irratti deemaa jira.
Godina Addaa Walloo Ona Jiillee Dhummuugaa fi Haxaayyiitti kanneen waraana Faannoo fi Raayyaa Ittisa Biyyaan (RIB) ajjeefaman namoonni 10 maqaan isaanii nu dhaqqabee jira. Jiillee Dhummuugaatti kanneen ajjeefaman keessaa:-
1) Muhaammad Aliyyii Muusaa
2) Diingoo Umarshaa
3) Ahmad Umaree Aadamuu
4) Wommaad Yaadalii
5) Abdallee Hasuu Abdallee
6) Alii Womaad Alii
7) Hasan Sa’id
😎 Xaahir Huseen
Haxaayyitti kanneen ajjeefaman keessaa:-
1) Muhee Hasanuu fi
2) Hasan Alii ti.
Kanneen madaa’anii ciisaa jiran keessaa kan maqaan argame:-
1) Aliyyoo Umar Womaad
2) Oromiyaa Hammee
3) Yaasin Sheek Umar Alii
4) Umar Xiqoo
5) Arbiyee Muhitaa Haajii
6) Muhaammad Umar
7) Haajii Umar Haajii
😎 Hedar Muhaammad Foros
9) Aliyyii Muhaammad Saalii
10) Umar Alii Usee
11) Ahmed Quraan
12) Aadam Ahmad Kurfoo
13) Jamaal Ahmaduu Abdallaa
14) Muhee Umar Aliyyii Jaarraa
15) Ahmad Siddiiq
16) Ahmadee Haajii Baayyuu
17) Hassan Usman Abdallaa
18) Ahmed Hasolii Umar
19) Arbiyyee Sulxaan
20) Rugii fi
21) Hammee Aliyyoo kanneen jedhaman keessatti argamu.
Bifuma walfakkaatuun gaafa Amajjii 01, 2024 waraanni mootummaa PP Lixa Oromiyaa Godina Wallaggaa Lixaa gandoota Ona Begii jala jiran keessaa ummata nagahaa maqaa WBO waliin hidhata qabdan jedhuun funaananii hidhan keessaa namoota 8 halkan hidhaa baasuun ajjeesanii bosonatti gatuun bineensi akka nyaatu taasisuun hubatameera.
1) Mahaammad Mahaammad Alii – Ganda Karmaa Foojjee irraa
2) Eliyaas Abdulqaadir – Ganda Karmaa Foojjee irraa
3) Qees Dirsa’uu Tarrafaa fi
4) Marsii Jibbaa – Ganda Oofa Koobbaree irraa kanneen ajjeefamanii bineensa nyaachifaman keessatti argaman.
Mootummaan Biltsiginnaa Dr.Abiy Ahmediin durfamu waraana isaan lola qindaawaa ummata siviilii irratti bansiisuun luubbuu hedduu galafatanii, hedduus madeessaniif gaafatama jalaa hin bahan.
Addi Bilisummaa Oromoo gochaa suukanneessaa fi bineensummaa akkasumas lola cubbuu walitti fufiinsaan waraanni mootummaa Biltsiginnaa ummata keenya irratti raawwatu cimsee balaaleffata; duras dhaabbata.
Kanuma waliin, gocha gara jabeennaa Biltsiginnaan waraana isaa itti gaafatamummaan itti hir’atu ummata nagahaa irratti bobbaasuun lubbuu ummataa akka baalaatti harcaasaa jiruuf, ummanni Oromoo bal’aan keessaa fi alaa, lammiileen Oromiyaa, waliigalatti ummatootni biyya kanaa haqaa fi kabajamuu mirga dhala namaaf jecha mootummaa ummataaf naatoo hin qabne kana akka balaaleffatanii fi gocha isaa kana dura akka dhaabbatan jabeessinee dhaamna.
Jaarmiyaaleen siviilii, dhaabbileen mirga namoomaa fi hawaasni Idil Addunyaas akka dura dhaabbatan yaamicha keenya haaromsina.
Injifannoo Ummata Bal’aaf!
Adda Bilisummaa Oromoo
Amajjii 05, 2024
Finfinnee

Waarraqsi Galaana Uummata akkuma itti fufeetti jira. Guutuu Oromiyaatti Qeerroo Bilisummaa fi Qarreen,Hojjetaa Mootummaa, Manguddoo fi Daa'immaan, Duguugginsa sanyii mootummaa Bilxiginaan Addatti nurratti raawwachaa jiruutti xumura gochuuf Ugura gabaafi Daandii labsame turuun ni yaadatama. Haatahu nalee, Rakkoo Uummataa yaada keessa galchuun Muddee 30/2023 Sa'aa 12 :00 Kaafame kan ture Amajjii 3/2023 irraa Eegalee Uggurrii(Sochiin bifa kamiiyyuu dhaabbachuu) waan taasifamuuf Uummanni keenya akka hubattan isiniif dhaamna.
Kanaaf,
1,Sulultaa
2, Caancoo
3, Muka Xurrii
4, Shararoo
5, Fiichee
6, Dagam
7, Kuyyuu
8, Qarre_Gohaa
9, Hidhabuu Abootee
10, Darraa
11, Jiddaa
12, Yaayyaa Gullallee
13, , Qimbibiit
14, Abbichuuf Nya'aa
15, Wucaalee
Kanneen hafan hundii sochiin konkolaataa, fi namaa waan dhaabbatuuf hanga guyyaa jedhameetti waan isin barbaachisuu akka guuttattan jenna. Waraana Bilisummaa Oromoo Waliin Sirna Nama nyaataa kan yeroon itti dhabaamsiifnee Dugda haadha hiyyeessaa boqochiifnu amma.
Fincila walabummaa Oromiyaa mirkaneessuu!
injifannoon Uummata Oromoof
Amajjii 1, 2023

Uggurrii Gabaafi Geejjibaa Qeerroo Bilisummaa Oromoon labsamee hojiitti hiikama jiraachuu Maddeen himan.
(-Amajjii 3/2023)
Waamicha Qeerroon Bilisummaa Oromoo Amajjii 2/2023 Dhiheesse Guutummaa Oromiyaa keessaatti hojiitti hiikama jira.
Ibsicha keessatti Amajjii 3/2023 Galgala sa'aa 12 eegalee Sochiin kamillee Oromiyaa keessaatti akka hin godhamne heeree ture. Bu'uuruma kanaan Bakkoota hedduutti eegalamee jiraachu jiraattoonni tokko tokko himan

Daandiin Baha Oromiyaa Cufamuu maddeen gabaasan.
(Amajjii 4/2023)
Baha Oromiyaatti Labsii Qeerroon Bilisummaa Oromoo labse hojiirra ooluu Maddeen himan.
Qarsaarraa Dirree Dhawaa Akkasumas, Harar kan seenu karaan Amma cufameera. Konkolaata Shan dhaabbachuu didaniis tarkaanfiin irratti fudhatameera.

baga nagaana guyyaa dachaa amajii 1 guyyaa WBO geessan

Ammas Ajjeechaan Gara Jabinaan Ummata Nagaa Irratti Deemaa Jiru Dhaabbachuu Qaba!

Ijoo Dubbii - ABO

Mootummaan biyya bulchaa jiru PPn, biyya keenya Oromiyaa dirree lolaa godhee, dhiiga ummata nagaa dhangalaasuu, lubbuu dargaggootaa abdii egeree sabichaa ta’an dabaa fi cubbuun bal’eessuu kan yeroo kamii caalaatti har’a hammeessee argama. Kanas ibsoota keenya tibbana walduraa duubaan baasaa jirruun ifa gooneerra.

Maqaa Waraana Bilisummaa Oromoo (WBO) deggertu, odeessa laattuu fi nyaachistu jedhuun ummatni keenya roorroo fi gidiraan mootummaa PP itti gaafatamni itti hin dhaga’amne jalatti keessummeessaa jiru sadarkaa ulfaataa irra gahee jira. Hidhaa fi ajjeechaan maqaa kanaan irratti raawwatamaa jirus amma sadarkaa yaadchisaa irra jira. Hunda caalaa ajjechaan geggeeffamaa jiruu fi bifti ittiin ijoollee Oromoo ajjeesaa jiran haalaan gaddisiisaa, suukanneessaa dha.

Godinoota Oromiyaa keessaa Giddu-galli Oromiyaa (Shaggar) iddoo itti yakki namoom-dhabaa, ajjeechaa suukanneessaan maqaa WBO nyaachistu ykn odeessa laattuuf jedhuun ummata keenya nagaa irratti Raayyaa Ittisa Biyyaa (RIB) fi poolisoota sirna Biltsiginnaan raawwatamaa jiru keessaa isa tokko dha.

Haaluma kanaan gaafa 10/04/2016 ALItti Godina Shaggar Kibba-lixaa Ona Iluutti dargaggoota maqaan isaanii Gammadaa Caalaa fi Tasfaayee Hundee jedhaman mana isaanii irraa qabanii magaalaa Ona Iluu kan taate Tajii keessatti guyyoota 6f hidhan.

Gaafa 16/04/2016 ALItti dargaggoota kana hidhaa baasanii gabaa bakka ummatni bittaa fi gurgurtaa itti gegeeffatu keessa dhaabuudhaan haala suukanneessaa fi gaddisiisaan fuula ummataa duratti rasaasaan tumanii ajjeesan. Ijoolleen kun haala laphee nama cabsuun WBOf nyaata kennan jedhamanii hidhattoota sirna PPn akka rashanaman hubatameera.

Mootummaan PP gocha bineensummaa fi abdii kutannaa akkanaa ummata nagaa irratti raawwatu jiru kun, haalli har’aa jijjiiramee bor haala biraan bakka bu’uu akka danda’u hubatuun, gocha isaa abaaramaa kana irraa akka dhaabbatuu fi ummata keenya irraa harka isaa dhiigaan faalame kana akka kaasu ABO ammas irra deebi’ee jabeessee hubachiisa.

Osoo ummatni keenya dabaa fi cubuun akka baalaa harca’aa jiruu hamilee ittiin cal’isnee ilaalluu fi bira dabarru waan hin qabneef, ummatni keenya bal’aan darbees hawaasni idil addunyaa fi falmitootni mirga dhala namaa mootummaa PP dhiiga ummataan harka dhiqataa jiru kana gama hundaan dhiibbaa akka irratti godhan ABOn ammas gadi jabeessee yaamicha isaa dhiheessa.

Injifannoo Ummata Bal’aaf!
Adda Bilisummaa Oromoo
Mudde 30, 2023
Finfinnee

Haleellaa Dirooniidhaan Murni Bilxiginnaa raawwatteen namootni nagaa 8 ajjeefamuun hedduun madaa’uu maddeen keenya SQ tti himani.
Godina Horroo Guduruu Wallaggaa Aanaa Guduruu Magaala Baaroo bakka addaa WaldaaGuutuu Wangeelaa irratti ganama har’aa jechuun Mudde 25/2023 dirooniidhaan haleellaa qaqqabeen lubbuun lammilee hedduu galaafatame.
Akka maddeen naannichaa jedhanitti haleellaa diroonii kanaan yoo xiqqaate namoonni 8 ol lubbuun darbeera.
Namoota ajjeefaman malee namootni hedduunis haleellaa kanaan miidhaa guddaan irra qaqqabee jira.
Namoota haleellaa Diroonii kanaan ajjeefaman kan maqaan nu dhaqqabe.
1, Obsaa Tarreessaa
2,Dhugaasaa
3,Guddataa Fiixee
4, Taadduu Mangashaa
5, Bayyanaa Xiiqii
6, Daammanaa Likkiisaa
7, Habtaamuu Nigaatuu fi
8, Abiree kanneen jedhaman tahuu beekameera.
Haleellaan diroonii yeroo ammaas dabalataan gaggeeffamuu mala jechuun hawaasni naannichaa qe’ee fi qabeenyaa isaa dhiisee baqachaa jiraachuus maddeen keenya nuuf himaniiru.
Sirni nama Nyaataan Abiyyi Waraana Bilisummaa Oromoon rukuta jechuudhaan irra deddeebiin aleellaan raawwatu lubbuu Uummata nagaa harcaasaa jira.