Palomies on taktinen urheilija

Hankkeen manuaali on nähtävillä profiilin linkistä. Manuaalissa kuvataan hankkeen 15 kuukauden mittaisella interventiojaksolla kokeilussa olleet toimintamallit, avataan niihin liittyviä kartoitusten tuloksia ja osallistujien kokemuksia, esitellään jatkokehitysideoita sekä ohjataan syventävien materiaalien pariin. Se on suunnattu ennen kaikkea pelastusalalla fyysisen toimintakyvyn sekä laajemmin työkyvyn ja -hyvinvoinnin parissa työskenteleville henkilöille.

Hankkeen videomateriaalit on julkaistu! Voit käydä katsomassa Youtube-kanavaltamme löytyvästä videoliikepankista vinkkejä niin liikkuvuuden kehittämiseen, verryttelyihin kuin työperäisten tule-vaivojen ennaltaehkäisyynkin. Lisäksi tarjolla on tuntikaupalla tiukkaa asiaa, kun eri alojen ammattilaiset avaavat näkemyksiään fyysisen toimintakyvyn ja työkyvyn kehittämisestä pelastusalalla.

Löydät kanavamme osoitteesta www.youtube.com/.

Lisää henkilöstön kokemuksia hankkeesta! Ari Pukki työskentelee Keravan ja Tuusulan paloaseman 3-vuorossa. Hänellä on kokemusta pelastusalalta 23 vuoden ajalta. Esitimme Arille kolme kysymystä.

Mitä hankkeesta jäi päällimmäisenä mieleen?

”Erityisesti jumpat ja luennot, esimerkiksi uneen, ravintoon ja ikääntymiseen liittyvät. Juoksutekniikan opetus, minikirjasto… Paljon oli hyviä juttuja. Asioita on jäänyt elämään, esimerkiksi videoliikepankin käyttö tabletilta. Porukassa tekeminen oli hyvä juttu, se innostaa monia.”

Muuttuiko ajattelusi fyysisestä toimintakyvystä pelastusalalla hankkeen aikana?

”Varmasti jollain tavalla, tai vahvistui. Voima on tärkeää, m***a etenkin kestävyys ja liikkuvuus. Ikääntyvän palomiehen täytyy pitää liikkuvuutta yllä.”

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää esimerkiksi päättäjille tai fyysisen toimintakyvyn kanssa pelastuslaitoksissa työskenteleville henkilöille aiheeseen liittyen?

”Päättäjille ainakin, että tällaiset toimet, jos mitkä, auttavat sairauslomien vähentämiseen ja työurien pidentämiseen. Kaikki eivät hyödy kaikesta, m***a jokainen saa varmasti jotain, etenkin ikääntyvä henkilöstö.”

Hankkeen päätöswebinaari järjestetään torstaina 30.5. klo 13–15. Tilaisuus on suunnattu erityisesti pelastuslaitosten päättäjille sekä työkyvyn ja -hyvinvoinnin parissa työskenteleville henkilöille, m***a kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan. Ohjelmassa on hankkeen toiminnan, tulosten ja tuotosten esittely sekä johtopäätökset ja katsaus tulevaan. Aikaa on varattu myös kysymyksille ja keskustelulle.

Linkin tapahtuman Teams-kokoukseen löydät tarinoiden kohokohdista!

Keravan ja Tuusulan paloaseman 3-vuorossa työskentelevä ylipalomies Lasse Härkänen oli mukana hankkeessa. Lassella on kokemusta pelastusalalta 35 vuoden ajalta. Hän työskentelee myös luottamusmiehen tehtävässä.

Mitä hankkeesta jäi päällimmäisenä mieleen?

”Hanke oli monipuolinen. Ei keskitytty pelkästään fyysiseen puoleen, vaan käsiteltiin monipuolisesti myös unen ja ravinnon merkitystä. Myös yhdessä tekeminen oli hyvä asia. Se ehkä innosti niitäkin, jotka eivät ehkä muuten aina lähtisi liikkumaan. Sai myös sellaista ymmärrystä, mikä olisi pitänyt olla jo nuorempana: fyysisen puolen harjoittaminen tulisi olla monipuolista, että jaksaa eläkeikään asti. Esimerkiksi tasapaino ja sellainen harjoittelu, mikä ennaltaehkäisee vammoja.”

Mistä hyödyit itse eniten?

”Monen asian tiedostaa ja tietää, m***a hankkeen myötä aloin myös toteuttaa, esimerkiksi kehonhuollon osalta. Minulla oli käytössä hankkeen puolesta Ouran älysormus, se oli hyödyllinen unen seuraamiseen. Pyrin myös toteuttamaan unta tukevia iltarutiineja.”

Mitä hankkeen kaltaisella toiminnalla voitaisiin saavuttaa pitkällä aikavälillä?

”Kun nuori ihminen tulee alalle, hänen tulisi ymmärtää, että työura on pitkä. Sieltä se lähtee. Silloin tuntuu, että on kuolematon, m***a olisi tärkeä pystyä alkamaan omaksua fyysistä toimintakykyä tukevia toimintatapoja. Jos aloitetaan myöhemmällä iällä, niin se on vähän kuin laastarin laittoa. Silloinkin pystytään auttamaan, m***a nuoresta nämä asiat pitäisi aloittaa. Kyllä tälle toiminnalle on paikkansa. Kun työurat pitenee, työntekijöiden pitää pysyä mukana. Tämä on fyysinen ammatti, joten fysiikka pitää toimia myös uran loppupäässä.”

Jatkamme hankkeeseen osallistuneen henkilöstön kokemusten jakamista. Tällä kertaa kysymyksiin on vastaamassa reilut 11 vuotta pelastusalalla työskennellyt Vantaankosken paloaseman 1-vuoron paloesimies Aleksi Savolainen.

Mitkä ovat päällimmäiset fiiliksesi nyt hankkeen päättyessä?

”Kun hanke päättyy, niin voidaan arvioida tuloksia ja toivottavasti jalkauttaa toimintamalleja laajempaan käyttöön. Toivottavasti hankkeen positiiviset vaikutukset osataan nähdä päättävissä elimissä ja saadaan jatkoa jopa valtakunnallisesti.”

Miten arvioisit hankkeen toimintaa paloesimiehen näkökulmasta?

”On varmasti kaikkien etu, että työntekijät ovat hyvässä kunnossa ja saavat tarvittaessa tukea fyysisen toimintakyvyn tarpeisiin. Hankkeen tuoma yhteinen tekeminen työvuorossa on lisännyt myös työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, mikä on mielestäni tässä työssä erittäin tärkeää.”

Haluatko kertoa vielä jotain muuta hankkeeseen liittyen?

”Hanke on ehdottomasti tarvelähtöinen. Ottaen huomioon työn fyysiset vaatimukset ja eläkeiän, jokainen terve työvuosi lisää uran loppupäässä on varmasti tervetullutta.”

Kevään aikana jaamme sosiaalisen median kanavissamme hankkeen osallistujien kokemuksia. Ensimmäisenä vuorossa on Pelastuskeskuksen 4-vuorossa työskentelevä Janne Niemelä.

Janne on työskennellyt pelastusalalla kuusi vuotta. Tällä hetkellä hän toimii savusukeltajana, vesisukeltajana sekä palomestarin operaattorina. Esitimme Jannelle kaksi kysymystä: 1) Mitkä ovat päällimmäiset fiiliksesi hankkeesta? 2) Mikä on ollut henkilökohtaisesti isoin anti hankkeesta?

1) ”Hanke on ollut kokonaisuudessaan hyvä ja silmiä avaava kokonaisuus. Hanke on tukenut ja kehittänyt niin fyysistä kuin henkistä jaksamista.”

2) ”Ennen hanketta tuntui, että henkinen ja fyysinen toimintakyky polki paikoillaan. Hankkeen myötä sain uutta innostusta ja inspiraatiota ja sitä kautta testituloksetkin lähtivät nousuun. Sain eväitä myös tulevaisuuteen työssäjaksamiseen. Hankkeen myötä tiedostan mitä minun pitäisi tehdä, jotta pystyisin jatkamaan alalla mahdollisimman pitkään.”

Loppukartoitukset ovat interventioryhmän osalta loppusuoralla. Kuvassa polkupyöräergometritestiä suorittaa palomies Timo Kärkkäinen.

Voit lukea hankkeesta myös tuoreimmasta Pelastusalan ammattilainen -lehdestä!

Oletko jo lukenut hankkeesta tehdyn jutun Pelastustieto-lehden numerosta 8/2023?

Vuonna 2023 tapahtui paljon! Kiitos yhteistyöstä kaikille hankkeessa tavalla tai toisella mukana oleville. Kiitos myös mielenkiinnosta sinulle arvon seuraaja, toivottavasti olet viihtynyt matkassamme. Palaamme asiaan taas tammikuun alussa kun hankkeen viimeiset kuusi kuukautta käynnistyvät.

Kuvat: Kimmo Kaisto / Pelastustieto.

Palomiesten keski-ikä on ollut nousussa koko 2000-luvun ajan. Viimeisimmässä työpajassa käsittelimmekin ikääntymistä niin yleisesti kuin ammatinkin kannalta. Työpaja sisälsi aihetta pohjustaneen tietokilpailun, parityöskentelyä ja yhteistä keskustelua, jota riittikin runsaasti!

Lisääkö tieto tuskaa vai kenties toimintaa? Yhtenä toimintamallina testaamme asemille sijoitettuja ”minikirjastoja”, jotka sisältävät teoksia terveyden ja toimintakyvyn kannalta oleellisista aiheista. Toistaiseksi valikoimassa on muutama kirja, m***a täydennystä on mahdollisuus tehdä henkilöstön toiveiden mukaan. Kirjoja voi lukea työvuoron aikana tai lainata kotiin. Kuvassa palomies Ari Pukki kartuttaa tietämystään unesta.

Teknologian hyödyntäminen fyysisen toimintakyvyn tukemisessa on yksi hankkeemme painopisteistä. Unen, palautumisen ja fyysisen aktiivisuuden seurantaan kehitetty älysormus on ollut käytössä osalla interventioryhmää kolmisen kuukautta ja kokemukset laitteesta pelastusalan toimintaympäristössä ovat lupaavia. Jatkamme testikäyttöä ja tarkempi kuvaus tämän sekä muiden teknologiaratkaisujen potentiaalista on luvassa hankkeen manuaalissa ja loppuraportissa.

Huom! Tämä EI ole mainos eikä tuotteita ole saatu.

Tällä viikolla moniammatillinen joukko kokoontui jälleen Työterveyslaitos ja SPPL - Suomen Palopäällystöliitto järjestämille Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäiville. Tapahtumassa jaetaan tietoa, esitellään käytänteitä ja verkostoidutaan matkalla kohti yhä parempaa kansallista yhteistyötä. Kuvassa projektipäällikkö Sami Maunonen esittelemässä Palomies on taktinen urheilija -hanketta.

Hyvää ja aktiivista viikonloppua kaikille! Kuvissa Kerava-Tuusulan paloaseman 3-vuoro työstämässä. 💪 Eilinen harjoitus sisälsi:
▪️Nostamisen variaatiot
▪️Pystypunnerrus kahvakuula ylösalaisin
▪️Lankkupito
▪️Lantionnostot
▪️Vaakasoutu
▪️Pohjenousu + pito
▪️Askellus tasolle ja kantaminen

Vantaankosken paloaseman 1-vuoro motorisen toimintakyvyn perusasioiden äärellä. Eilinen kiertoharjoitus sisälsi seuraavat osiot:
◾️Maljakyykky, pysäytys ja syvät hengitykset ala-asennossa
◾️Lankkupito
◾️Tasapainoilu puomilla
◾️Boksihypyt, alastulo päkiöille
◾️Pystypunnerrus, pysäytys ja syvät hengitykset yläasennossa
◾️Tibialis-nostot

Lämpimät kelit jatkuvat! ☀️ Tämä on tarjonnut erinomaisen mahdollisuuden keskittyä hankkeemme yhteen painopistealueeseen, eli elimistön lämmönsäätelyyn pelastustyössä.

Hyvä fyysinen kunto ja optimaalinen nesteytys ovat kuumissa olosuhteissa toimimisen perusta. Näiden lisäksi lämmönsäätelyä on mahdollista tukea esimerkiksi erilaisilla aktiivisilla viilennysmenetelmillä. Kuvissa kämmenten kautta kehon ydinlämpötilaa viilentäviä laitteita harjoitusten yhteydessä testaavat päivystävä paloesimies Markku Julin sekä palomies Henri Särkkä.

Pelastuskeskuksen 4-vuoro toiminnallisen ja työnomaisen harjoittelun parissa. Lämpöä riittää ja etenkin näin helleaaltojen aikaan hyvä fyysinen toimintakyky pelastustehtävillä vaatii lämpimässä työskentelyyn totuttelua. ☀️

Valmentajana ja yhtenä Suomen kovimmista triathlonisteista tunnettu Juuso Manninen kävi tänään ohjeistamassa henkilöstöä vapaauinnin tekniikassa. Kuvassa neuvoja kuuntelevat paloesimiehet Matti Törhönen (vasemmalla) ja Aleksi Savolainen.

Beach volley on suosittu laji Keravan ja Tuusulan paloaseman 3-työvuoron keskuudessa. Laji haastaa monipuolisesti eri liikkumistaitoja ja jatkuvasti muuttuvien tilanteiden sekä nopeiden liikkeiden vuoksi alkuverryttely on tärkeä osa tehokasta ja turvallista suoritusta.

Kun puhutaan ihmiselle luontaisesta liikkumisesta on juoksu, ja nimenomaan kestävyysjuoksu, vailla vertaista. Pitkät alaraajat suurine nivelpintoineen, akillesjänteen ja jalkaterän elastiset ominaisuudet sekä tehokas kyky jäähdyttää kehon ydinlämpötilaa hikoilemalla ovat esimerkkejä ominaisuuksista, jotka muistuttavat meitä ihmislajin pitkästä historiasta maailman parhaana kestävyysjuoksijana.

Nykymaailmassa juoksu tuntuu olevan valitettavan kiistelty aihe. Miten tulisi askeltaa? Mikä on sopiva kadenssi? Onko juoksu vaarallista? Kuten niin moni asia, tässäkin konteksti ratkaisee paljon. Ihminen on luontainen juoksija, m***a nykyinen ympäristömme mahdollistaa myös epäoptimaalisia ja loukkaantumisalttiita juoksutyylejä esimerkiksi tasaisten ja kovien alustojen sekä huonojen jalkinevalintojen myötä.

Tutustuimme Pelastuskeskuksen 4-vuoron kanssa juoksutekniikkaan käsittelemällä ihmisen anatomiaa, juoksun biomekaniikkaa ja liikunnan kulttuurielementtejä.

Kuva 1: Juoksua paljain jaloin - miten hyödyntää alaraajojen jousimaisia rakenteita tehokkaasti juoksussa?

Kuva 2: Monipuolinen alkuverryttely sisälsi esimerkiksi hyppyjä, tasapainoilua, ryömimistä ja roikkumista.

Perusasioiden äärellä: eilisen ryhmäharjoituksen teemana oli kestävyys ja lihaskestävyys höystettynä kehonhallinnalla ja tukilihaksiston harjoitteilla.

Uni ja palautuminen, tuo yksi suurimmista terveyden kulmakivistä! 😴 Heti työpajan alkuun työvuorot pääsevät tarkastelemaan ryhmissä unen vaikutuksia niin työkykyyn kuin terveyteen laajemminkin.

Alkuverryttely on tärkeä osa jokaista harjoitusta. Kuvissa Pelastuskeskuksen nelosvuoro liikkuvuus- ja aktivaatioharjoitteiden äärellä. Hauskaakin näytti olevan! 😎💪

Homma etenee! 💪

Alkuhaastattelujen ja kahden työpajan jälkeen on siirrytty myös käytännön toimien pariin.

Noudatamme kaikissa fyysisen toimintakyvyn edistämiseen tähtäävissä tukitoimissa ns. ”ihminen ensin” -ajattelua. Etenemme siis hankkeen aikana yleisistä terveyden ja hyvinvoinnin teemoista kohti palomiehen suorituskyvyn optimointia. Ammatin fyysiset vaatimukset ovat kovia, joten perusta on rakennettava vankaksi.

Kuvassa Keravan ja Tuusulan paloaseman 3-vuoro työskentelee yhden ihmisen liikkumisen tärkeimmän elementin eli tasapainon parissa projektipäällikkö Sami Maunosen johdolla.

Viime päivinä hankkeeseen osallistuvat työvuorot ovat tutustuneet palomiehen fyysisen toimintakyvyn perusteisiin työpajatoiminnan kautta. Ohessa muutamia kuvakaappauksia materiaaleista.

Hankkeen aikana kehitettävien toimintamallien avainkohtana on tarvelähtöisyys. Yksi parhaista tavoista kehittää fyysisen toimintakyvyn tukitoimia onkin kartoittaa muun muassa henkilöstön liikkumistottumuksia ja -historiaa, kuormitustekijöitä, palautumista, motivaatiota, työn eri osa-alueiden vaatimuksia ja mahdollisia tule-vaivoja. Kuvassa projektipäällikkö Sami Maunonen ja opinnäytetyötään palomiesten työperäisistä tule-vaivoista tekevä fysioterapiaopiskelija Roosa Kettunen haastattelevat paloesimies Matti Törhöstä Pelastuskeskuksella.